Tämän päivän Salon Seudun Sanomissa on lähes koko sivun juttu Vaavista uuden Etsi oma tiesi / Anna unelman elää singlen tiimoilta.


Kitaran surinaa vuodesta 1986
Tämän päivän Salon Seudun Sanomissa on lähes koko sivun juttu Vaavista uuden Etsi oma tiesi / Anna unelman elää singlen tiimoilta.


Olin aloittanut edellisenä vuonna ROIR kasettiyhtiön innoittaman ”vain kasetteina” –sarjan HIOR. Sen ensimmäinen julkaisu oli ollut Jalla Jalla, Greanhouse AC ja Nightingales yhteis-live Roi Soi. Tarkoitus oli julkaista halvalla erikoisempaa jo valmista materiaali kuten livenauhoituksia ja demoja. Tähän tarkoitukseen Garbagemen oli aivan erinomainen, sillä se oli äänittänyt matkan varrella ison nipun demoja ja keikkojaan. Roi Soi ei ollut myynyt mitenkään erinomaisesti ja kun tämäkin lähti liikkeelle aika nihkeästi, niin tämä sarja haudattiin vähin äänin. Se on harmi, sillä alustavasti oli jo puhuttu Kumikamelin varhaisten demojen julkaisemisesta – se olisi ollut todella mukava tehdä, ja toisaalta ajan kanssa nämä kaksi kasettia ovat kohonneet melkoiseen arvoon ja niitä kysellään minulta jatkuvasti.
Vaan takaisin Garbagemeniin. Billy Nieminen oli arkistoinut kiitettävästi kaikkea Garbagemeniin liittyvää ja ennen kaikkia nauhoituksia. Varhaisin demo on vuodelta 1985 Hallelujah! (Garbagemen) ja nauha uusin biisi on Woo, live I-klubilta 11.12.1993. Garbagemenin lisäksi nauhalla on yksi yhtyeen sivuprojketin Banaanimiesten nauhoitus. Banaanimiehet oli perustettu soittamaan Sting Raysin biisejä Suomeksi. Lisäksi nauhalle laitettiin television keskusteluohjelman nauhoitus, jossa Viktor Klimenko ja Ville Nisonen keskustelevat Garbagemenistä – tässä keskustelussa kristillisten arvojen mies Klimenko ei ymmärrä yhtyettä ollenkaan ja arvio yhtyeestä summautuu sanoihin ”Nuo pojat maksavat kyllä vielä kovan hinnan tästä”. Biisien ajakohdat ja lähteet on kansiin kirjoitettu hyvinkin tarkkaan, kunhan vain jaksa riittävästi tihrustaa. Nuo kannet teki tietenkin Billy Nieminen ja Billy tyylille uskollisesti ne ovat aivan täynnä kaiken laista sälää, joista osa on totta ja osa taas ei. Billylle ominaisesta huumorista yksi osoitus on kasettiin painettu teksti: ”Hurriganes lives”.
Omasta mielestäni tämä on erinomainen dokumentti G-miesten urasta ja ehdottomasti kannatti julkaista, varsinkin kun Nobody Move albumin jälkeen ei enää uutta pitkäsoittoa syntynyt.




Innostuneet Sonnit levyn tekeminen oli aika pitkä prosessi. Edellinen albumi oli ilmestynyt 1993, eikä uutta materiaali enää syntynyt samaa tahtia kuin ennen. Jälkeenpäin voi asian nähdä niin, että bändiltä oli innostus lopahtamassa, mutta ei sitä tuolloin huomannut. Kun tarvittava määrä kappaleita oli kasassa, niin studiota alettiin etsiä ja miettiä sitä miten levy tehdään. Heikuran Pasi muistelee asiaa näin: ”Kuudes studiolevymme Innostuneet Sonnit nauhoitettiin talvella 1995 ilman tuottajaa, keikkamiksaaja Meelis Niinin toimiessa äänittäjänä. Äänityspaikkana toimi ystävämme Petjan rakenteilla ollut pikkustudio. Keskellä rakennustyömaata tehty albumi tehtiin ehkä turhan optimistisella aikataululla, mutta ainakin kappaleessa Talo yllettiin johonkin, mihin yhtye ei aiemmin ollut päässyt. Ehkä kukaan ei odottanut tällaista kappaletta huumoriyhtyeeksi leimatulta nelikolta, mutta jos moisen aspektin tajusimmekin, se vain vahvisti tekemisen meininkiä. ”
Petja oli Advanced Art yhtyeen Petja Valasvaara. Studion Petja teki omaa bändiä, mutta vuokrasi sitä myös muille. Lisäksi Petja masteroi levyjä ja kun tämän levyn myötä yhteistyö alkoi (Petja masteroi tämän levyn), niin käytimme Petjaa aika pitkään tämän jälkeen levyjen masteroinnissa. Vaikka Pasi viittasi lyhyeen aikatauluun, niin levy äänitettiin 18.1. – 7.2.1995 välisenä aikana.

Tuosta jo mainitusta Talo kappaleesta ja koko biisitekoprosessista Simo Frangén kertoo: ”Tälle levylle Pasi teki ensin sävellyksen, antoi minulle kastin ja minä tein sitten tekstin. Ehkä tämä metodi muutti tekstejä vakavampaan suuntaan, tai sitten vain nuoruuden poikamaisuus oli Alivaltiosihteeri-orkesterista siirtynyt takavasemmalle. Tämä on sikäli harvinainen sanoitukseni, että tässä ei ole mitään ironiaa, vaan pyrin ihan oikeasti kuvaamaan lapsuuden pelkojani.”
Pasi tunsi Jukka Tilsan ja pyysi Tilsaa tekemään tähän kannet. Niistä tulikin todella upeat. Hauskaa, että yhteistyö Tilsan ja Hiljaisten Levyjen kesken alkoi näin. Sehän jatkui myöhemmin Jahnukaisten ja Irtopään kanssa. Kannet laittoi kokoon jälleen kerran Japa Mattila. Kansakunnan Selkärangasta tuli taas kaksoisnumero (16 ja 17), joka kattoi tämän albumin ja singlen. Lehden sai lähettämällä C5 kokoisen vastauskuoren Hiljaisten Levyjen postilokeroon.
Lisäinfoa:
Levyn mukana tuleva Kansakunnan Selkäranka löytyy kaikki Kansakunnan Selkärangat sisältävästä PDF-tiedostosta.
Biisien sanat löytyvät Alivaltiosihteerin lyriikat sivuilta.





Alivaltiosihteerin tulevalta albumilta Innostuneet Sonnit julkaistiin ensimmäisenä CD-single Kännissä / Maailman mukavin mies. Singlebiisiksi oli kylläkin kaavailtu kappaletta Sä haluut olla koomikko, joka oli käännös Byrdin vuoden 1967 klassikosta So You Want to Be a Rock ’n’ Roll Star. Toisin biisi oli tutumpi minulle ja bändille Patti Smith Groupin raivoisana version vuodelta 1979, PSG:n kolmannelta albumilta. Etunojaa otettiin taas ja kappale äänitettiin ennen kuin saatiin vastaus käännöslupahakemukseen. Järkytys oli melkoinen, kun tuli tieto, että käännöslupaa ei irtoa. Tässä meni albumin avainraita suoraan studiolta varaston perimmäiselle hyllylle. Ei kestänyt kantti tehdä uudestaan sitä mikä oltiin tehty Tampereelle / Highway to Hellin kanssa, eli julkaistu ilman lupaa.
Vaikka Innostuneet Sonnit sessiossa biisejä oli kovin niukalti – albumille tuli vain yhdeksän kappaletta – mutta periaatteesta, että pikkulevyillä on aina jotain mitä albumeilta ei löydy, ei haluttu tinkiä. Näin ollen sessiossa äänitetty Maailman mukavin mies päätyi vain tälle pikkukiekolle. Biisistä Matti Toivosen näkemys kertoo bändin tilanteesta tuolloin: ”Äijääntyvää meininkiä. Tekstin ironiasta huolimatta kuulee, että keikkojen sijaan koti tuntuu jo mukavammalta vaihtoehdolta. Häivytysloppu todistaa, ettei enää osattu panna pistettä kehittelylle. Ennen vanhaan oli sääntö numero kolme: älä elaboroi liikaa.”
Simo Frangén puolestaan muistelee kappaleen tekstiä näin: ”Tämähän on tällainen Herttasarjamainen naistenlehtisanoitus, jossa täydellinen mies tekee kaikkensa, jotta nainen viihtyisi. Tavoitteeni on, että tämä teksti julkaistaisiin joskus ihmissuhdeoppaana ja minä eläisin siitä saamillani rahoilla rikkaana loppuelämäni.”
Levyn varsinainen nimibiisi oli totuttua Alivaltiosihteeri sanaleikittelyä, jossa yhdistyivät viinan juonti politikot malliin ”Kun mä juon kepun tuon / Viinaseksi muutun / Kun mä saan ison aan / Lipposeksi juutun”
Singlen hauskat ja hiukan surrealistiset kannet teki Jukka Tilsa. Kannet kokoon laittoi Mattilan Japa. Kansakunnan Selkärangasta tuli taas kaksoisnumero (16 ja 17), joka kattoi albumin ja tämän singlen. Lehden sai lähettämällä C5 kokoisen vastauskuoren Hiljaisten Levyjen postilokeroon.



Sitten ensimmäisen singlen kokoonpanossa oli tapahtunut muutoksia. Jyrki Siukonen ja Tepi Pulkkinen olivat jättäneet bändin. Tunsin olevani hiukan petetty, kun Siukonen näin nopeasti lähti bändistä. Uutta laulusolistia ei yhtyeeseen otettu, vaan Tiina Wesslin otti basson lisäksi päävastuun vastuun vokaaleista ja Riitta Suojanen lauloi osan kappaleista. Rumpuihin löytyi Sami Päivärinta. TV Smithin, joka tuli tuntemaan bändi hyvin, kanssa usein juttelimme Lurexin eri kokoonpanoista ja Sami pidimme molemmat Lurexiin parhaiten sopivana rumpalina – siinä oli silloin se sellainen 77-punkhenki rummutuksessa eniten läsnä.
Alkuvaiheessa biisin teko vastuu oli lähes täysin Riitta Suojasen harteilla. Tämän levyn kahdeksasta biisistä viisi oli kokonaan Riitan käsialaa, Viidessäsadassa päivässä Riitan apuna olivat Siukonen ja Juha Helminen. Tiina vastasi kahdesta levyn sävellyksestä ja sanoituksesta.
Levy päätettiin tehdä taas Viitasen Jani johdolla Harasoo-studiolla. Jani kun ei tuntenut bändiä ennestään pyysi hän, että saisi treenikämppä demon biiseistä, jotka olisi tarkoitus äänittää. Demo äänitettiin vanhalla kasettimankalla ja nauhan tasosta kertoo jotain se, että kun yhtye saapui studiolle, Jani tokaisi hämmästyneenä: ”Ai, täs bändis on mimmejäkin!”. Tiina ja Riitta olivat laulaneet kaikki nauhan biisit. Yhteistyö Janin kanssa sujui erinomaisesti ja kaikki myöhemmät Lurex levyt on tehty Janin kanssa. Niin ja Jani tuli mukaan Riitan ja Tiinan lyhytikäiseen Tina-bändi, joka toimi kun Punk Lurex OK oli hetken aikaa telakalla.

Levystä Tiinan mielipide tänään on: ”Ihmeen hyvä levyhän siitä kaikesta huolimatta tuli, vaikka soittotaitomme oli tuohon aikaan mitä oli ja laulustakin tulevat mieleen lähinnä yläasteen kuoroharjoitukset.”
Kannen maalauksen teki Juha Helminen, joka oli opiskellut taideaineita. Valokuvat otti Anssi Männistö ja homman kokoon laittoi Jari Myllykoski (Booga’s treehouse Club).
Olin tutustunut Teenage Rebel Recordsin Rüdiger Thomasiin, kun tämä oli vierailulla Tampereella. Rüdiger oli varsin innoissaan suomalaisesta punkista, joten lähettelin hänelle levyn. Yllätys oli melkoinen, kun viikossa tuli takaisin kirje, jossa mies kertoi, että haluaisi julkaista levyn vinyylinä Saksassa. Tämä sopi tietysti erinomaisesti, sillä pidin vinyyleistä, vaikka Hiljaiset Levyt ei niitä tuohon aikaan tehnytkään. Sovittiin, että saan 20% painoksesta myytäväksi Suomessa. Rüdiger vaihdatti Turhuuden Markkinat biisin ensimmäisen singlen Tappajan Silmät kappaleeseen. Pieni harmitus Saksa julkaisussa oli se että kannet olivat mustavalkoiset ja Helmisen hieno maalaus muuttui mustaksi mössöksi. Tästä levystä alkoi pitkäaikainen yhteistyö Teenage Rebelin kanssa.
Viisisataa Päivää löysi tiensä Teenage Rebel kokoelma CD:lle Der Sampler, Volume 1 ja en kyllä tiedä mitä Rüdiger ajatteli, kun lisäsi tuon biisin myös The Blitzkrieg Boysin (Tamperelainen punkbändi) CD:lle Back From Nowhere bonusbiisiksi. Nykyisin Spotifystä löytyy muka Blitzkrieg Boysin soittamanaa 500 päivää, mutta kyllä se Punk Lurex OK on. Mies Ikkunassa päätyi naisartisteja esittelevälle saksalaiselle kokoelmalle Female Chaos ja Jormalla On Työpaikka puolestaan aikanaan Isältä Pojalle Suomipunk 1978 – 2001 kahden CD:n kokoelmalle.





1990 oli ilmestynyt ensimmäinen todella iso tribuuttilevy – tai ainakin ensimmäinen, jonka minä noteerasin. Se oli Elviksen biiseistä tehty The Last Temptation Of Elvis, jolla esiintyi monia suosikkejani kuten Lemmy, Jesus And Mary Chain, Cramps, Pogues, jne. Pidin tuosta levystä, sen ideasta ja muutamasta varsin omaperäisestä tulkinnasta. Sitä levy mietiskellessä tuli ihmeteltyä, että miksipä tällaista ei ole tehty Suomessa. Siitä ei sitten ollutkaan kovain pitkä matka siihen, että ajatus että Hiljaiset Levythän voisi tehdä Suomen ensimmäisen tällaisen albumin. Alivaltiosihteerin kanssa oltiin jo duunattu yhtä sun toista ja yhtyeellä oli riittävän iso biisiarsenaali, joten se oli luonnollinen valinta tähän. Jotenkin siihen Alivaltiosihteerin kokonaistaideteosmeininkiin tämä tuntui vielä istuvan erinomaisesti. Ehdotin asiaa bändille ja innostus oli melkoinen. Siispä tuumasta toimeen.
Levy piti tietenkin tehdä halvalla, joten aluksi ajatus oli, että lähinnä Hiljaisten bändit äänittäisivät biisejä kun tekisivät muuta omaa materiaalia. Muutamia muita hyvien kavereiden bändejä pyydettiin mukaan, ainakin Pojat ja Eläkeläiset. Aivan yllättäen homma lähti todella vierimään. Alivaltiosihteeri tyypit olivat kertoilleet tekeillä olevasta levystä ja bändejä alkoi ilmoittautua. Myös Viitasen Jani oli puhunut levystä Yölle ja Popedalle, joista levyn idea oli hauska. Pian Jani toimitti minulle ilman mitään maksua Yön, Popedan ja Raaka-Arskan masterit. Aknestikin Jukka Takalo lähestyi viestillä ja vaati, että heidän iskelmäprojektinsa Satu & Vaahtopäät on pakko ottaa mukaan levylle. Sieltäkin tuli masteri ilman kuluja. Pian oltiin siinä pisteessä, että jouduttiin sanomaan jo kiitos ei, kun levyllinen materiaalia alkoi olla kasassa.
Pari erikoisempaa palaa on vielä mainita: Yksi Ruusu on naiskuoro, jossa lauloi työkaverini Kati Pääkkönen. Levystä oli tullut puhe työpaikan kahvipöydässä ja Kati kysyi, voisiko heidän kuoronsa tulla levylle – totta kai. Riksa & Iloa Ja Valoa oli Alivaltiosihteerin silloisen bussikuskin Riksan tätä varten kokoama kokoonpano. Levyllä Alivaltiosihteeri coveroi itseään. Alkuperäisellä Niin Hyvä biisillä laulajana oli Satu Kurvinen, tälle tribuuttilevylle tehtiin versio, jossa laulajana oli Matti Toivonen. Tampere No Stars, joka sanoisinko kaatuu läpi Jukka Junttila Kustantaa Meidän Levyn biisin, oli minä, Jani ja Hipposen Kari. Siinä ei edes pyritty alkuperäistä biisiä versioimaan, livenä yhdellä otolla äänitettiin rämistely, jossa hakkaan epätahtiin rumpuja ja huudan sanoja, Jani soittaa kitaralla jotain ja Kari jotain muuta.

Kannet levyn teki tutuista sarjakuvapiirtäjistä Christer Nuutinen ja kannet kasaan laittoi Soundin legendaarinen latoja Japa Mattila.
Levyn julkaiseminen oli sekin aivan omaa luokkaansa. Julkkarikeikkoja tehtiin kaksi: 3.3.1995 Helsingin Tavastialla ja 4.3.1995 Tampereen Tullikamarille. Helsingissä esiintyivät Alivaltiosihteerin lisäksi Pojat, Punk Lurex Ok, Eläkeläiset, Advance Art + liuta yllätysvieraita. Tampereelle puolestaan Eläkeläiset, Slobo Horo, Advanced Art, Pojat, Punk Lurex ok ja vieläkin isompi liuta vierailevia tähtiä.
Tämä oli kaikkensa aivan käsittämättömän hauska projekti tehdä.
Levyn biisilista on:
Yö: Te Olette Huono Yleisö
Klamydia: Mainion Seuramiehen Huonompi Päivä
Punk Lurex Ok: Nasta Kaupunki
Yksi Ruusu: Lapsena Kun Me Mentiin Tien Sivuun
Popeda: Mauno Henrik Koivisto
Love Handles: Tylsää
Jalla Jalla: Rock Against Something (Alkuteos Auktoriteetti Rock)
Pojat: Esteitä Maailmanvalloitukselle
Satu & Vaahtopäät: Koko Kansan Hitti
Advanced Art: Mainio Seuramies
Eläkeläiset: Tahdon Olla Tarvajärvi
Tehosekoitin: Ujo
Riksa & Iloa Ja Valoa: Ennen Oli
Slobo Horo: Avanturist (Alkuteos Seikkailija)
Raaka-Arska & Rengasraudat: Sä Oot Alright
Alivaltiosihteeri: Niin Hyvä
Tampere No Stars: Jukka Junttila Kustantaa Meidän Levyn





Pari vuotta ensi albumin jälkeen Wolfmen oli valmis tekemään toisen pitkäsoiton. Levyn biisi materiaalista vastasi pääosin Zimi Söderberg, joka oli tekijänä mukana jokaisella biisillä; joko kokonaan tai ainakin tekstin osalta. Tämä jäi muuten Zimin viimeiseksi Wolfmen levyksi.
Kaikki olivat olleet tyytyväisiä bändin yhteistyöhön äänittäjä/tuottaja Jani Viitasen kanssa, joten miksipä korjata jotain mikä ei ole rikki. Levy äänitettiin Tampereella Harasoo Studiossa ja miksattiin Kihniössä Mika Sundqvistin MSL- studiolla. Kihniössä miksauksen yhteydessä viimeisteltiin muutamia lauluosuuksia. Studioon mukaan otettiin bändin Porin kavereista Putte Seittonen taustalaulajaksi. Putte oli soittanut muun muassa Hexenhausissa, joka oli tehnyt seiskatuumaisen Wolfmenin kavereiden Zoo Records merkille. Taustalauluihin osallistui myös Jani Viitanen, joka myös soitto kitarasooloja Rocket to Mars biisille.
Kanteen haluttiin edelleen sarjakuvameininkiä. Tällä kertaa sen piiri nyttemmin edesmennyt Mikko Kautto, joka kuvataiteensa ohella ehti myös vaikuttamaan rumpalina legendaarisen Old Reino -yhtyeen viimeisessä kokoonpanossa. Sarjakuvat eivät tähän loppuneet: bändi pyysi Jukka Tilsaa piirtämään bookletin keskiaukeamalle sarjakuvan. Daddy Wolf tapaa sarjakuvassa, jossa on mielen räjäyttävä loppu, Lerbie the Gunslingerin.

Kansiin piti myös saada bändikuva. Tätä varten järjestettiin kuvaussessio Tampereelle. Bändi ei ollut kovinkaan tyytyväinen, kun kuvat otettiin jääkylmässä ullakkotilassa Tampereen keskustan kerrostalosta melko kiireellä, eikä halunnut että kuvia käytetään. Yhtye otatti itse uudet kuvat luottomiehensä Yki Räikkälän kanssa Porissa Mäntyluodon aallonmurtajalla.
Levyn biiseistä Shades of Guilt päätyi Suomen vientipromokokoelmalle Reindeer Rock ’94. Levyltä pois jäänyt, mutta äänitetty, Rooster biisi, sovitettiin aikanaan uusiksi ja äänitettiin uudelleen A.N.G.R.Y. – albumille.
Erikoinen pikku episodi CD-tehtaan kanssa käytiin tämän levyn yhteydessä. Olin vinyyleissä ihastunut matriisikaiverruksiin, mutta CD:issä ne olivat tietenkin jääneet. Ennen tätä levyä oli jotain levyä katsonut tarkemmin ja huomannut, että kesiköissä on koodi ja pari muuta merkkiä. Lähetin kyselyä tehtaalle, että voisiko sinne kirjoittaa jotain, että montako merkkiä olisi käytössä. Eivät ymmärtäneet mitä halusin, edes parin lisäsähköpostin jälkeen, joten asia jäi.





Pari vuotta edellisen levyn jälkeen Jalla Jallalla oli riittävästi materiaalia valmiina, että voitiin alkaa tekemään uutta albumia. Biisimateriaalista sävellysvastuu oli Jouko Hiltusella, jolta tuli kahdeksan biisiä levylle. Harri Pöytäriltä ja Jukka Tarkiaiselta tuli yksi sävellys. Sanoituspuoli jakautuikin tasaisemmin Tarkaisen (2), Pekka Kärhän (5) ja bändi ulkopuolisen Jari Pulsan (3) kanssa. Pulsa, joka oli pidempään tehnyt tekstejä, tykkäsi pelata sanoilla. Biisin Checkshirt Gang hän kirjoitti leikillään rivin ”drove my beard”, Jallat eivät tästä innostuneet ja vaihtoivat sen oikeaan muotoon shaved. Osasta biiseistä oli äänitetty demoja Hiltusen olohuoneessa Seutulanharjuntiellä. Harri Laaksolta oli lainattu moniraitanauhuri, jolle sessio taltioitiin. Demon biiseistä One Mans Jivessä kilkuteltiin Koffin 1.5l oluttölkkiä. Sen melko hallitsevasta kilkatuksesta ja yllättävän hyvästä soundista tykättiin ja purkki matkasi yhtyeen mukana sitten myöhemmin studiolle ja päätyi levylle saakka.
Levy äänitettiin, kun edellinenkin Ahti Kortelaisen Tico-Tico Studiolla Kemissä 10.-13.2.1994. Äänityksissä kävi Nightingalesin Marko Kantola soittamassa pianoa kahdella raidalla ja laulamassa Wanking at Your Memory biisin. Miksaus tehtiin MSL:n studiolla Kihniössä 5.-6.3.1994 ja miksaajana toimi Jani Viitanen. Masteroinnin teki Finnvoxilla Mika Jussila.

Kannet olivat taas oma tarinansa. Suurimmasta osasta kansimateriaalia vastasi tietenkin Jukka Tarkiainen, joka piirisi vekkuleita kuvia. Bändi esittelykuvaan olen minäkin päässyt siittiönä ja titteli on ”a fan of Adverts”. Kansikuva sen sijaan on Jouko Hiltusen nappaama. Kuvassa on tunturipöllön poikasia lumipesässään. Jouko harrasti luontokuvausta ja tätä kuvaa varten hän oli joutunut tekemään paljon työtä ja tämä oli hänen mielestään huippuotos – siksi se piti saada levyn kanteen. Kävin Joukon kanssa keskustelua henkeen, että ei tämä nyt kauhean rock ole, eikä kuvaa mitenkään bändin musiikkia, mutta Joukon mielestä kuva oli paras mahdollinen levyn kanteen. Liian kilttinä miehenä annoin taas kerran periksi ja pöllöt pääsivät kanteen.
Levyn selkeä hittibiisi oli Hospital Waltz. Hiljaiset ei julkaissut sitä singlenä, koska se ilmestyi singlenä Saksassa (Twang Tone!) sekä Yhdysvalloissa (NKVD Records) ja näitä tuotiin importtina Suomeen. Tuosta Twang Tone singlestä tulee oma juttunsa hetken päästä. Biisistä Jukka Tarkiainen teki upean videon, joka on leikattu kasimillisellä kuvastusta materiaalista. Biisi päätyi myös kokoelma CD:lle Reindeer Rock ’95.
Ilmestyessään levy ilmestyi CD:n lisäksi myös kasettina. Vuonna 2018 se julkaistiin ensimmäisen kerran myös vinyyli-LP:nä, mutta palataan tähän julkaisuun aikanaan, sillä se on aivan oma stoorinsa.







Tässä uutuudet sekä täydennykset, jotka on lisätty / olen lisäämässä Hiljaisten Discogs-kauppaan. Jos haluat tsekata kaikki levyt jotka ovat myynnissä, niin ne löytyvät täältä: https://www.discogs.com/seller/hiljainen_man/profile
Postikulut: 1 – 3 singleä 3,50. Yli 4 singleä ja/tai yksi tai useampia LP:itä 5,90.
Tilata voi viestillä, silloin pystyn hiukan paremmin pyöristelemään hintoja.
HILJAISET LEVYT UUTUUS:
Hertsi Putos Kyydistä: Pipa Jäi Pornokauppaan EP 7,50
LP:t
TV Smith: Lockdown Holiday 24,00
Ratsia: 1979-1981 2LP 32,00
Radiopuhelimet: Kosminen Tiedottomuus 20,00
Silver Falcons: Silver Falcons 18,00
Radiopuhelimet: Ei Kenenkään Maa 18,00
Gg Allin: Freaks, Faggots, Drunks 18,00
Louis Armstrong: And The Good Book 16,00
Authority Zero: Persona Non Grata 24,00
Barbed Wire: Age That Didn’t Care 16,00
Brigitte Bardot: B.B. La Legende 14,00
Black Keys: Big Come Up 28,00
Brian Jonestown Massacre: Spacegirl 19,00
Brian Jonestown Massacre: Third World Pyramid 17,00
Johnny Burnette Rock ’n’ Roll Trio: Johnny Burnette Rock ’n’ Roll Trio 16,00
Cock Sparrer: Shock Troops 24,00
Crass: Penis Envy Crass 25,00
Damned: Machine Gun Etiquette 28,00
Miles Davis: Kind Of Blue 18,00
Mamie Van Doren: Ooh Ba La Baby 16,00
Eddie And The Hot Rods: Doing Anything They Wanna Do…18 Hot Rods Rockers 2LP 19,00
Howlin’ Wolf: Howlin’ Wolf 16,00
Johnny Kidd & The Pirate: Please Don’t Touch 16,00
Pagans: Shit Street 24,00
Real Mckenzies: Beer And Loathing 24,00
Real Mckenzies: Oot & Aboot 19,00
Sun Ra: Angels & Demons At Play 16,00
T.S.O.L.: Change Today? 26,00
T-Bone Walker: Singing The Blues 16,00
7″:t
Computers: Disco Sucks 8,00
Daredevils: Hate You 7,50
Have You Ever Seen The Jane Fonda Aerobic VHS?: From Finland With Love EP 9,00
Barbara Howard: I Don’t Want Your Love 8,00
Nofx: Liza & Louise 9,00
Official Secrets Act: Bloodsport 6,00
Radicts/Blood Stained Kin: Split 9,00
Shitbirds: Kickback 7,50
Tenor, Jimi: Vocalize My Luv 12,00
Unnatural Axe: They Saved Hitler’s Brain 9,50
KASETTI
Ratsia: 1979-1981 9,50

Tässä uutuudet sekä täydennykset, jotka on lisätty / olen lisäämässä Hiljaisten Discogs-kauppaan. Jos haluat tsekata kaikki levyt jotka ovat myynnissä, niin ne löytyvät täältä: https://www.discogs.com/seller/hiljainen_man/profile
Postikulut: 1 – 3 singleä 3,20. Yli 4 singleä ja/tai yksi tai useampia LP:itä 5,90.
Tilata voi viestillä, silloin pystyn hiukan paremmin pyöristelemään hintoja.
LP:t
Pää Kii: Jos Huonoo Onnee Ei Ois Mul Ei Ois Onnee Ollenkaan 19,00
Pelle Miljoona & 1980: Viimeinen Syksy 24,00
Huora: Hukutaan Paskaan 20,00
Aavikko: Multi Muysic 19,90
Smalltown: Implosion 6,00
Häiriköt: Helsinki 18,00
Puhelinseksi: Sydänkohtaus Tanssilattialla (pink vinyl) 24,00
Taste: Rope In The Closet 16,00
Babes in the Abyss / The Carnival: Split LP 18,00
Pölykuu: Historia Palaa 16,00
Alternative Tv: Image Has Cracked 24,00
Authority Zero: Broadcasting To The Nations 28,00
Blink 182: Enema Of The State 24,00
Elvis Costello: My Aim Is True 22,00
Creation: Our Music Is Red – With Purple Flashes 20,00
Damned: Machine Gun Etiquette 28,00
Fall: Assembly Rooms, Derby, Uk 5th June 1994 (2LP) 28,00
Gears: Rockin’ At Ground Zero 26,00
Jupp, Mickey: Juppanese 12,00
Mott The Hoople: Brain Capers 16,00
Nits: Henk 18,00
Iggy Pop: Lust For Life 22,00
Simpletones: California 22,00
Siouxsie & The Banshees: Peepshow 20,00
Soundgarden: A-Sides 22,00
Television: Marquee Moon 20,00
U.K. Subs: Gem Singles 16,00
U.K. Subs: Another Kind Of Blues (2 x 10″) 20,00
Paul Weller: On Sunset (Remix/Hq) 20,00
Xtc: Drums And Wires (Lp+7″) 28,00
7″:t
Chuck Ragan & Brian Fallon: Gospel Songs / Tin Pan Alley 8,00
Nikki Sudden & The Jacobites: Chelsea Embankment / Chelsea Springtime 12,00
Kiss Disease: Kiss Disease EP 7,00
A: Lines: One Day 7,50
Gears: Let’s Go To The Beach 9,50
Happy Mondays: Peel Sessions 1989 9,50
CD:t
Mickey Jupp: Live At Rockpalast (Cd+Dvd) 14,00
Mickey Jupp: Oxford 8,00