Pop-Idolit on Pop LP:n julkaisu siirtyy viikolla

Jakelijamme kämmäsi hiukan viikkokirjeen kanssa ja Pop-Idolien LP:n jäi pois ensi viikolla julkaistavista levyistä. Siksi levyä ei ole saatavilla levykaupoista vielä 5.5. niin kuin oli tarkoitus. Levy löytyy kauppojen hyllyiltä viikkoa myöhemmin 12.5. Jos ette malta odottaa niin kysykää tilatkaa suoraan täältä pääkallopaikalta.

Tampereen pääkirjastolla pienkustantaja messut

Tampereen pääkirjasto Metso järjestää tänään 22.4. pienkustantajien messut. Hiljaiset Levytkin on siellä myymässä maan mainioita tuotteitaan ja tapahtumaan kuuluvassa ohjelmassa Jukka Junttila keskustelee Stupidojen Joose Berglundin kanssa punkista. Tapahtuma on ilmainen ja ovet ovat auki 10:00 – 17:00. Tervetuloa.

Karu Sellin single Viimeinen Liekki / Hei Hei julkaistaan tänään.

Karu Sellin single Viimeinen Liekki löytyy tänään kaikista asiansa osaavista levykaupoista – ja toki sitä voi tilata suoraan Hiljaisilta Levyiltäkin.

Karu Selli oli Jari Pulsan johtama legendaarinen Rovaniemeläisbändi. Bändi äänitti 80-luvulla ahkerasti materiaaliaan studioissa, mutta levy-yhtiöille Rovaniemi oli tuolloin aivan liian kaukana. Vuoden 1986 nauhoista on nyt poimittu kaksi loistavaa biisiä. Viimeinen Liekki on kohtalokas, kauniin rosoinen kitararockpala, josta Gun Club ja Replacments-vaikutteet kuuluvat. B-puolen Hei Hei on keveämpi, tarttuva popsensibiliteettiä huokuva biisi.

Lisää infoa bändistä löytyy täältä: https://www.hiljaisetlevyt.com/karu-selli/

Tulevat julkaisut (päivitetty lista):

Pari levyn ilmestymispäivä ovat varmat. Pari uutta julkaisu on ehkä hiukan yllättäenkin putkahtanut suunnitelmaan. Pojat LP:n nauhoitukset ovat valmiit. Näin se edistys taas edistyy.

Karu Selli: Viimeinen liekki / Hei hei hei (7”)

Julkaisu: 21.4.2023

Karu Selli oli Rovaniemen punkin kummisedän Jari Pulsan bändi 80-luvun alkupuolella. Yhtye ammensi vaikutteensa Gun Clubilta ja The Replacementsistä. Elinaikanaan Karu Selliltä tuli vain muutama julkaisuja, mutta äänitti yhtye ahkerasti materiaaliaan studioissa. Vuoden 1986 nauhoista on poimittu kaksi loistavaa biisiä nyt julkaistaviksi. Viimeinen liekki on kohtalokas, kauniin rosoinen kitararockpala, josta Replacments vaikutteet kuuluvat. Hei hei hei – joka EI ole sen Korroosion kappale cover – on puolestaan keveämpi, tarttuva ja popsensibiliteettiä huokuva biisi.

Pop-Idolit: on Pop (LP)

Julkaisu: 5.5.2023

Pop-Idolit on 70-luvun Ylöjärven punkihme, joka muistetaan Hilse-LP:ltä biisillä Go Go Koululaitos. Yhtye teki tuolloin useampia kelanauhuriäänityksiä mm. Popedan ja Eppu Normaalin treenikämpillä (soittaapa tällä levyllä parilla biisillä rumpuja Aku Syrjä). Nyt näistä arkistonauhoista on kuudentoista biisin best of. Levyn mukana tule 28 sivuinen nelivärinen A4 kokoinen lehti, joka kertoo paitsi Pop-Idolien historian, niin myös paljon muuta punkista Pirkanmaalla 70-luvun lopulla.

God’s Lonely Men: All This And Even More (CD)

Julkaisu: toukokuun loppu 2023

God’s Lonely Men vaikutti 1986–1992. Nimensä se nappasi Lurkersin LP, eli old school punkissa yhtyeen juuret ovat tulkevasti tyyliin Ratsia, Clash ja Stiff Little Fingers. Elinaikanaan yhtye teki LP:n All This and More, EP:n Days of Glory sekä single Proud of Being Myself. Nyt kaikki nämä nämä löytyvät tältä levyltä ja lisänä on julkaisematta jäänyt single, yksi kokoelmaraita, sekä muita äänityksiä. Lisäksi kansivihossa on kattava yhtyeen tarina isolla määrällä valokuvia.

The Southgates: Sensation Presentation EP

Julkaisu: touko-/kesäkuu 2023

The Southgates on oululainen nuorten miesten kitarapopyhtye, jonka esikuvat ovat linjalla The Smiths-Stone Roses- Verve. Yhtye on  julkaissut kolme digisingleä ja nyt on vuorossa ensimmäinen vinyylijulkaisu, neljän biisin EP. Bändi on nyt löytänyt musiikkinsa psykedeelis-rytmikkäitä vaikutteita, ja kuinka ollakaan, Manchesterin suunnalta! Niin ja onpa joku ehtinyt kuulla EP:n nimikappaleessa Petri Wallin ja Kingston Wallin henkeä. Levy julkaistaan yhteistyössä Jukka Takalon Valassaaret levymerkin kanssa.

.

Pojat: Nämä ajat (LP)

Julkaisu: elokuu 2023

Pojat on uurastanut studiossa ja viisitoista uutta Pojat-biisiä. Siis tuttua melodista tarttuvaa punkhenkistä kitararockia näppärillä sanoituksilla. Tarkempaa tietoa levystä seuraavassa julkaisuluettelon päivityksessä.

.

Studio vaiheessa ovat Saattohoito79 ja The Pull My Fingers, jotka molemmat äänittävät pitkäsoittoa. Palataan niiden julkaisuaikatauluun sitten kun studiosessiot on saatu päätökseen.

Vierailu Islannin punkmuseossa

Poikkesin Islannissa ja kävin samalla paikallisessa punkmuseossa. Paikka oli mielenkiintoinen ja museo-opas selitti innolla asioita. Ajattelin että jotakuta voisi paikka ja Islantilainen punk kiinnostaa, joten raapustin museosta lyhyen esittelyn / arvion.

Museon sisäänkäynti

Koko museo on yhden kaverin aikaansaannos – tietysti se nimi meni ohi, kun en sitä heti kirjoittanut muistiin. Kaverilla oli halu antaa jotain takaisin scenelle, dokumentoida Islannin punkliike ja hiukan ylimääräistä rahaa. Kun idea ja halu oli, niin löytyivät keinotkin. Aivan Islannin keskustassa oli ollut yleinen käymälä. Sellainen maan alla oleva, joita Suomessakin oli vielä 70-luvulla. Se oli ollut suljettuna jo kymmeniä vuosia, mutta sitä ei oltu purettu. Siitä syntyi idea, että mikä olisi parempi paikka undergroundmuseolle kuin maan alla oleva käymälä. Kaveri kävi kaupungin kanssa keskusteluja paikasta ja sai luvan rempata sen museokäyttöön. Vuonna 2016 kaikki oli valmista ja museo avautui.

Tästä ovesta sisään

Tila on melko pieni, mutta se on todella hyvin käytetty ja tarina alkaa jo museon ovesta. Siitä astutaan pieneen eteiseen, josta pääsee lipunmyyntiin ja museokauppaan (josta löytyy T-paitaa ja museon oma kokoelma-CD:tä ja muutamia muita levyjä). Varsinainen museokierros alkaa eteisestä oikealle. Siitä päästä käytävään, jonka varrella on kolme pienempää WC-koppia ja yksi isompi. Kaikki käytävän seinät sekä WC-kopit on vuorattu valokuvilla ja teksteillä, jotka kertovat kronologisesti, kuinka punk alkoi ja levisi Islannissa. Lisäksi museossa on pari videomonitoria, joissa pyörii videomateriaali, useammat kuulokkeet, joilla voi kuunnella ääninäytteitä, sekä pikku nippu muuta esineistöä (soittimia, vaatteita, jne.). Varsinaisen esittelyn jälkeen tullaan huoneeseen, jonne on koottu lavalle koko bändin soitin arsenaali. Sen vieressä on takkeja ja muita rekvisiittaa.Siinä voi sitten pukea itsensä ja kaverinsa islantilaisiksi punkkareiksi ja ottaa kuvia soittamassa tuossa tilassa. Tämän tilan jälkeen ollaankin sitten takaisin museokaupassa. Tila ei siis ole valtava, olisiko jotain 70 neliötä, mutta se on käytetty tehokkaasti ja ainakin asiaa etukäteen vain pintapuolisesti tietävälle tulee sellainen kuva, että kaikki oleellinen saadaan kerrottua niin islanniksi kuin englanniksi.

Esittelytekstejä museon seinillä

Jos Suomessa punk todella alkoi Ramonesin keikoista vuonna 1977, niin Islannissa samanlainen herätys tapahtui vuonna 1978, kun Stranglers kävi Reykjavikissa. Seuraava ulkolainen vieras oli muuten, sanoisinko yllättäen, saksalainen Big Balls & The Great White Idiot. Aluksi ulkolaisten bändien keikat olivat yksittäisiä, mutta hiukan myöhemmin The Fall teki sitten jopa kolmen keikan rundin Islannissa. Fall olikin monen islantilaisen bändin innoittaja.

Yksi pienistä kopeista

Stranglersin innoittamana perustettiin syksyllä 1978 aluksi vitsinä Fræbbblar, josta pian tuli oikea bändi. Sen jälkeen bändejä alkoi tulla lisää. Yksi aktiivisista varhaisista tekijöistä oli Björk. Hänellä oli jo vuonna 1978 Spit and Snot tyttöbändi – lienee nyt saa käyttää sanaa tyttö, sillä Björk oli tuolloin 13-vuotias. Spit and Snot ei levyttänyt, mutta pari vuotta myöhemmin perustettu Tappi Tikarass teki jo kaksi albumia. Björkin myöhemmät tekemiset on sitten silkkaa historiaa. Varhaisista Islannin punkbändeistä kannattaa ehdottomasti mainita vielä ainakin Purrkur Pillnikk, Q4U ja Utangardsmenn, sekä oma suosikkini Bubbi Morthens. Punkin ensimmäinen aalto loppui Islannissa vuoteen 1983, mutta kipinä jäi elämään ja aika ajoin maasta tullut varteenotettavia alan yhtyeitä.

Isompi koppi, vasemmassa ylänurkassa näkyy yksi näytöistä

Kun kierros oli ohi, sain museon oppaalta hyvät keikkavinkit (valitettavasti punkkia ei sattunut niille päiville, kun olin kaupungissa), sekä suosituksen kaupungin parhaasta levykaupasta Lucky Recordista. Se oli ihan eurooppalaisessa mittakaavassa mukavan kokoinen ja tarjonnaltaan laaja. Sieltä sitten tuli täydennettyä omaa Islantipunk-kokoelmaani.

Jukka Junttila

Vaimo kokeili punkvaatteita

PS. Erikoiset museot Reykjavikissa eivät tähän lopu. Vain kahden minuutin kävelymatkan päässä punkmuseosta on penismuseo. Se esittelee eri nisäkkäisen peniksiä ja onpa siellä oma osasto taruolentojen (trolli, tontut, jne.) peniksistä. Todella hämmennyin vitriinin edessä, jossa oli yllä kuva Islannin käsipallon maajoukkueesta vuodelta 2008. Kuvan alla olivat metalliin valetut kunkin pelaajan penikset – koko vaihtelu oli melkoinen, mutta nimiä ei sentään oltu mainittu.

Ilmajoen rocksukupuu

Nyt tulle sitten tällainen hiukan pienempi sukupuu – no hiukan pienempi on paikkakin. Suunnitteluvaiheessa kun ensin ulkomuistista vetelin bändejä (muistin neljä), niin ajattelin että tästä tulee ihan kunnon kokoinen sukupuu, kun tavallisesti muistaa paikkakunnan bändeistä vain 10%, mutta nyt prosentti olikin paljon korkeampi. Kun bändejä ei lähteitä penkomalla tuon enempää löytynyt, niin hiukka pienempään piti tyytyminen tällä kertaa.

Virheitä saattaa tässäkin olla, mutta niistä saa, suorastaan pitää, huomauttaa, niin teen korjattuuksia sukupuuhun kommenttien pohjalta.

Jos kaipaat tulkintaohjeita sukupuun lukemiseen, niin ne löytyvät sukupuuhakemistosta: https://www.hiljaisetlevyt.com/2023/01/30/sukupuuhakemisto-3/

Ja lopuksi: linkki helposti luettavaan PDF-tiedostoon:

http://www.hiljaisetlevyt.com/wp-content/uploads/2023/04/Ilmajoki.pdf