Inventaarin ja siivouksen jälkimainigissa jäi CD laatikoiden loppuja hyllyyn. Jotta hyllyyn saadaan tilaan niin myyn VIISI kappaletta kahdenkymmenen viiden (25) CD:n mysteeriboxia hintaan 25 euroa per boxi + 5,90 postikuluja (vain yksi boxi per asiakas). Levyt etupäässä Hiljaisten Levyjen julkaisuja, mutta mukana myös muitakin julkaisuja. Boxissa siis kaikki levyt erilaisia. Jos kiinnostaa niin laita viestiä, viisi nopeinta saa boxin.
Kouvolan punk ja uuden aallon scenen synty
Sukupuuta päivitetty ja se on samalla siirretty blogin puolelle. Suora linkki blogipostaukseen on: https://www.hiljaisetlevyt.com/2021/02/05/kouvola-rock-sukupuu/
Parin viime viikon lisäykset myyntilevyihin
Tässä uutuudet sekä täydennykset, jotka on lisätty / olen lisäämässä Hiljaisten Discogs-kauppaan. Jos haluat tsekata kaikki levyt jotka ovat myynnissä, niin ne löytyvät täältä: https://www.discogs.com/seller/hiljainen_man/profile
Postikulut: 1 – 3 singleä 3,50. Yli 4 singleä ja/tai yksi tai useampia LP:itä 5,90.
Tilata voi viestillä, silloin pystyn hiukan paremmin pyöristelemään hintoja.
HILJAISET LEVYT UUTUUS:
Hertsi Putos Kyydistä: Pipa Jäi Pornokauppaan 7” EP 7,50
LP:t
Attila The Stockbroker: Zero Tolerance 19,00
Billy Talent: Billy Talent 26,00
Blink 182: Enema Of The State 24,00
Dag Nasty: Wig Out At Denko’s 24,00
Dexter Gordon: Daddy Plays The Horn 9,00
Guns N’ Roses: Appetite For Destruction 22,00
Bill Haley & His Comets: Rock The Joint 12,00
Hotknives: Home 22,00
Kingston Trio: College Concert 9,00
Micragirls: Feeling Dizzy Honey 22,00
Minor Threat: Minor Threat 24,00
Misfits: Twilight Of The Dead (12″) 16,00
Modern Lovers: Modern Lovers 26,00
New Lost City Ramblers: New Lost City Ramblers 9,00
Nine Nine Nine: 999 26,00
Pure Hell: Noise Addiction 26,00
C.J. Ramone: American Beauty 22,00
Real Mckenzies: 10000 Shots Fat 22,00
Real Mckenzies: Beer And Loathing 24,00
Real Mckenzies: Loch’d & Loaded 20,00
Social Distortion: Somewhere Between Heaven 26,00
X: Los Angeles 26,00
7″
Alan Lee Shaw: She Moans / Bolweevil 9,50
Johnny Moped: Wild Breed – Live At The Roxy 1977 EP 12,00
Maniacs: Chelsea 77: Demo Version / Ain’t No Legend 9,50
The Now: Development Corporations / Why? 9,00
The Now: Into The 80´s / Nine O’Clock 9,50
Stud Leather: Cut Loose / Samantha Dear 9,50
Vibrators: Bad Time / No Heart (Unreleased 1977 RAK single) 12,00
Cave In: Anchor 6,50
Unnatural Axe: They Saved Hitler’s Brain 12,00
V/A: Scary Songs For Kids EP 4,00
CD:t
Nine Nine Nine: 999/Separates 6,00
Marky Ramone And The Int: Start Of The Century 4,00
Tänään levykaupoissa: Hertsi putos kyydistä – Pipa jäi pornokauppaan EP
Hertsi putos kyydistä aloitti aikoinaan projektina ja muuttui puolittain vahingossa oikeaksi bändiksi vuonna 2015. Musiikillisesti bändi operoi jossakin vanhemman seiskaseiskan ja uudemman suomipunkin välimaastossa. Toisinaan meininkiä maustetaan ripauksella hardcorea. Teksteissään Hertsi käsittelee ihmisenä olemisen vaikeutta välillä vakavamminkin, mutta myös ironian ja mustan huumorin kautta.
Ennen Pipa jäi pornokauppaan EP:tä yhtye on ehtinyt julkaista kolme kasettia ja yhden vinyyli-EP. Tällä levyllä yhtye jatkaa tutulla linjalla ja soittaa edelleen vihaista ja turhautunutta, mutta melodista suomenkielistä punkrokkia. Neljä biisiä sisältävä ”Pipa” ammentaa jostakin Laman ja Ratsian väliltä, Kivesveto Go-Go -mielleyhtymiäkin on yhtyeen edellisten levyjen arvioissa löydetty.
Tulevat julkaisut (päivitetty lista):
Alkuvuoden alustava julkaisusuunnitelma näyttää alla olevalta. Muutokset todennäköisiä aikataulujen suhteen ja voi sinne vielä joku uusikin julkaisu vielä mahtua.
Hertsi Putos Kyydistä: Pipa Jäi Pornokauppaan EP
Julkaisu: 15.1.2021
Hertsi Putos Kyydistä soittaa vihaista ja turhautunutta suomenkielistä punkrokkia. Yhyteen neljä biisiä sisältävä ”Pipa” ammentaa jostakin Laman ja Ratsian väliltä, Kivesveto Go-Go -mielleyhtymiäkin on yhtyeen edellisten levyjen arvioissa löydetty.
The Boasters: toinen EP (7”)
Julkaisu: helmikuussa 2021
Street- ja Oi-punk on saanut toisen kitaristin myötä lisää väriä ja uutukainen siirtää yhtyetä pari askelta kohti actionrockia.
Kansikuva ei ole lopullinen.
Miika ja Yari: Hiekkalaatikolla / Soita Polaroid
Julkaisu: maalis-/huhtikuussa 2021
Kaksi legendaa tekivät yhdessä pari aivan käsittämättömän loistokasta biisiä. Melodioihin uskotaan, vanhaa punksärmää löytyy ja toteutus on huippua. Niin ja kolmas legenda piirsi valloittavan kannen.
Nowadays: Tytöt Piirtää Sydämiä Seiniin (LP)
Julkaisu: huhtikuussa 2021
Yhden singlen klassikkobändi Kouvolasta vuodelta 1980, jossa iso nippu muista kokoonpanoista tunnetuksi tulleita soittajia. Arkistot ovat avautuneet ja tältä levyltä löytyvät singlesessiossa äänitetty ylimääräinen biisi. Legendaarisessa Microvox studiossa äänitetty sessio, sekä treenikämppä nauhoituksia. Vihdoinkin pääsee kuulemaan mihin tällä bändillä oli rahkeita.
Mustat Kalsarit: Yö (LP)
Julkaisu: huhti-/toukokuussa 2021
Minna Kallisen ja Juuso Paason luotsaama Mustat Kalsarit pääsee kolmanteen pitkäsoittoonsa. Pop ja Suomirock termejä voi tämän yhteydessä käyttää, vaikkakin nuo on piilotettu lo-fi estetiikan ja Kolla Kestää hengen alle.
Kansikuva ei ole lopullinen
Ison brittipunkbändin single – neuvottelut viimeisessä vaiheessa, joten ihan vielä ei nimeä voida julkaista.
Bonustarina 8: Ulkomaan elävät
Se että Hiljaiset Levyt on julkaissut ulkomaisten artistien levyjä, on pitkälti ajautumista tilanteeseen. Oikeastaan koskaan ei ollut tarkoitus julkaista Hiljaisilla Levyillä ulkolaisten artistien levyjä. Ulkolaisia artisteja varten perustettiin Miettisen kanssa lyhytikäinen JukKim Records. Sitten kuitenkin aikanaan kävi niin kuin kävi.
WWW:n alkuaikoina punklähteitä ei netissä ollut montaakaan ja minun Punknet77 keräsi yleisöä ympäri maailmaa. Myös bändeiltä alkoi tulla sähköposteja ja he pyysivät lisäyksiä sivustolle ja/tai linkityksiä omiin sivuihinsa. Tästä alkoi varsinaisesti ulkolaisten kontaktien karttuminen. Toki oli ulkolaisten bändien keikoilla käynyt höpisemässä artistien kanssa, mutta se oli enemmän sellaista ”I’m great fan of your, I have all your records” tyyppistä small talkia.
Ensimmäinen levyyn ja ystävyyteen päätynyt suhde alkoi aivan toisella tavalla. Kyse on lapsuuden sankaristani Tim ”TV” Smithistä. Adverts oli minulle punkaikoina se kaikkein tärkein yhtye. Kaikki alkoi niin, että Ujon Tommi, joka myös oli Adverts-uskovainen, oli huomannut, että Tim teki soolokeikkoja Saksassa 1990-luvun lopulla. Tommi alkoi järjestellä matkaa sinne ja pyysi minua ja toista kaveriaan mukaan. Olin kovasti kiinnostunut lähtemään, mutta lopulta tuli ylivoimaisia esteitä. Tommi ja Hessu menivät sitten kaksin. Keikka oli ollut erinomainen ja kaverukset olivat menneet juttelemaan Timin kanssa sen jälkeen. He kertoivat hänelle muun muassa, että Suomen suurin Advertsfani, jolla on levy-yhtiö Suomessa ei päässyt paikalle. Tim sanoi, että no, hän sitten voi varmaan järjestää Suomen kiertueen. Kaksikko vakuutti Timille, että totta kai voi. Suomeen tultuaan he kertoivat minulle ilouutisen, että minä järjestän Timin Suomen kiertueen. Olin, että jaahan että nyt tällaista, mutta mikäs siinä. Järjestin ensimmäisen kiertueen, sain Karvisen Harrin tekemään paperityöt. Homma meni hienosti ja tutustuin Timiin. Kiertueella Punk Lurex OK Timin lämppärinä ja he soittivat yhdessä muutamia Adverts biisejä encorena. Kaikki olivat kiertueen loputtua tyytyväisiä ja todettiin, että tämä pitää ottaa uusiksi. Näin tehtiin ja taas kaikki meni erinomaisesti. Kun alettiin puhua, että otettaisiinko taas uusiksi, niin silloin keksin ehdottaa, että joo, mutta tehdään saman reissun aikana yhteislevy. Ehdotus sai innostuneen vastaanoton ja tammikuun 2000 kiertueen yhteyteen varattiin pari päivää levyn teko varten Jani Viitasen Headline studiolle ja niin syntyi Hiljaisten ensimmäinen ulkolaisen artistin levy. Myöhemmin tehtiin vielä TV Smithin single.
Kaikki jutut eivät tietenkään menneet yhtä hyvin tai kuivuivat kasaan. Kerrotaan näistä epäonnistuneista hankkeista yksi. Kun tuo TV Smith homma oli kaikkineen (kiertueet ja levy) loistavasti, mietin että kenen kanssa oli hienoa uusi tuollainen tarina. Ensimmäisenä mieleen tuli omista suosikeistani Wreckless Eric. Tuohon aikaan mies esiintyi omalla nimellään (Eric Goulden) ja olin nähnyt hänet pari kertaa Amsterdamissa. Otin mieheen yhteyttä ja kaikki näytti hyvältä. Karvisen Harri tuli taas tekemään käytännön hommat kiertueen kanssa. Sovittiin kuinka paljon Eric saa keikoista ja paikat saatiin varmistettua. Sitten Harri lähetti valmiit paperit faksilla Ericille. Niissä oli sopimukset, joista selvisivät mitä paikat maksavat, pakolliset maksut (mm. lakisääteinen eläkemaksu) ja mitä Ericille tilitetään. Kun Eric sai paperit, hän veti keilapallon nenään muutamien eurojen eläkemaksusta. Mies raivosi, että luuletteko te todellakin, että hän tulee viettämään eläkepäivät Suomessa, ei todellakaan! Yritimme selittää, että emme niin luule, että tämä on lakisäätäinen juttu ja saat käteen juuri sen summan mikä alun perin sovittiin. Eric vaati että eläkemaksua ei saa maksaa tai hän peruu keikat. Tähän homma sitten kaatui Ericin kanssa. Myöhemmin kun tulin tuntemaan enemmän Brittipunkkareita, niin selvisi että saman tyyppisiä kummallisia vääntöjä oli Ericillä ollut yhden jos toisenkin kanssa.
Se että olin julkaissut TV Smithin levyn, avasi ovia. Kun juttelin keikkojen jälkeen bändien kanssa ja kerroin että olin TV Smithin kanssa tehnyt yhteistyötä, niin ei mennyt aikakaan kun Facebookin ilmestyi kaveripyyntö. Verkosto kasvoi ihan huomaamatta ja alkoi johtaa toisiin erilaisiin yhteydenottoihin. Attila the Stockbroker otti yhteyttä ja kyselisi pienen kiertueen mahdollisuudesta. Miehen kanssa oli helppo tulla juttuun ja hän tuntui olevan muutenkin niin sanotusti samalla aaltopituudella. Kiertue järjestyi, nyt minua auttoi Berglundin Joose, koska Harri oli lopettanut keikkamyynnin. Kiertue meni kivasti, tutustuttiin Attilan kanssa lisää ja kun nähtiin Rebellionissa niin Attila kysyi, että julkaisenko hänen 40-vuotisjuhlalevyn. No kyllähän se minulle sopi.
Kaikki yhteistyöt eivät lähteneet minusta. Miika Söderholm oli pitkään ollut yhteydessä Boys miehiin, etenkin Casino Steeliin. Kun alettiin tekemään Uskovainen singleä, niin Miika heitti ideaa että pyydetään Casinoa soittamaan levylle. Innostuin tietysti aiheesta. Homma lähti rullaamaan erinomaisesti ja lopputuloksena melkein koko Boys soittaa singlellä.
Mickey Jupp oli taas ihan oma lukunsa. Mies oli kypsynyt bussinekseen ja lopettanut aktiiviuran. Hän kuitenkin teki jatkuvasti uusia biisejä, äänitti niitä kotistudiollaan ja myi itsepoltettuja CRr:iä faneille. Alasen Anssi osti niitä ja aina kun uusi kotipolttoinen tuli Anssi kehui sen ja sen biisit maasta taivaaseen. Kun Anssi oli jo useamman levyn kehunut, niin kysyin Anssilta että jos ne biisit on niin älyttömän hyviä, niin eikö parhaat niistä kannattaisi julkaista LP:nä. Anssi ja pari muuta Juppin FB-ryhmän luottohenkilöä saivat Mr. Grumpyn pään kääntymään ja näin pääsin julkaisemaan aivan käsittämättömän hienon levyn.
Tätä kirjoittaessa on yksi projekti aika pitkällä suunnitteilla. Joulun välipäivinä tuli sähköpostia yhdeltä artistista jonka kanssa olen ollut jutuissa jo vuosia ja hän kysyi voisinko julkaista heiltä singlen. Artisti oli sellainen, että vastaus oli välittömästi: KYLLÄ! Nyt on käyty yksityiskohtia läpi ja nimen kerron heti, kun asia on lopullisesti selvä. Kannattaa seurata tämän saitin uutispuolta, sillä sinne tulee ehkä jo viikon sisällä tieto mielenkiintoisesta julkaisusta. Hiljaisten Levyjen tarkoitus on edelleen julkaista ennen kaikkea suomalaista musiikkia, muuta tuskinpa tämä uusinkaan ulkomainen levy jää viimeiseksi ei-suomalaiseksi julkaisuksi.
Hiljaiset julkaisut osa 80 – Juggling Jugulars: Positively Fed Up! (mini-CD; Hiljaiset Levyt HICKS-045) 1996
Petteri Mikkilä kertoo mitä bändille tapahtui edellisen ja tämän levyn välissä: ”for Humanity oli koostunut vuosien 1990-1994 materiaalista ja oli luokiteltavissa vielä melodisemman punk/hc:n kategoriaan, niin sen jälkeen alkoi tyyli hieman muuttua. Nyt alkoi tulla uutta materiaalia, joka oli huomattavasti nopeampaa ja rajumpaa – melodioiden kustannuksella. Jopa siinä määrin, että keväällä 1995 bändiin pestattiin uusi ankaramman ulosannin omaava huutaja Sami pietarsaarelaisesta Ödeema-bändistä. Samin kanssa treenattiin koko kevät ja hän veti bändin kanssa muutaman keikankin kevään mittaan. Jantsa toi treeneihin myös vanhan bändinsä Treblinkan jäämistöstä pari biisiä (Muuttolinnut sekä Tuhoojavirus), joista Muuttolinnut -biisi päätettiin ottaa Juggling Jugularsin settiin. Loppukeväästä tuli kuitenkin jo aavistus, että tämä nopea hardcore ei ole sittenkään bändin lopullinen linja, joten bändi päätti hiukan ennen studiota jatkaa ilman Samia.”
Pari edellistä levyä oli tehty Tampereella. Nyt yhtye halusi tehdä äänitykset nopeasti Seinäjoella itse valitsemassaan studiossa ja äänittäjän kanssa. Studiopäivä oli sunnuntai 21.5.1995 ja paikka melko tuore Soundwall Studio, joka toimi vielä 90-luvulla Nuorisokeskuksen (aka Vanhan teatterin) tiloissa. Sinne bändi tuli suoraan Kuopiosta keikalta ja äänitti päivän aikana 16 biisiä. Äänittäjä Petteri Karri päivitteli alussa biisien runsasta määrää ja siihen varattua aikaa, mutta valmista tuli. Tiistaina 27.6.1995 äänitettiin laulut ja tehtiin miksaus. Valmiista biiseistä tiputettiin pois kaksi biisiä It´s Selfish sekä Not From My World). Levyn biiseistä kannattaa erikseen mainita Harmless Business? Toisen Vaihtoehdon sivuilla käytiin kiistaa Finnskin Recordsin nimellä natsilevyjä jaelleen levymogulin kanssa ja tästä kiistasta tehtiin tämä biisi. Lisäksi kansissa on muutama leike Toisesta Vaihtoehdosta.
Jantsa teki ja painatti levyyn Vaasassa Toisen Vaihtoehdon painopaikassa edulliset taiteltavat kaksiväriset julistekannet, joihin hän oli liittänyt strippejä anarkistiselta Wildcat-sarjakuva-albumeilta (taitelija Donald Rooum) sekä kääntöpuolen julisteeksi jostain perulaisesta punk-zinestä löytyneen kansikuvan. Tästä kuvasta tehtiin myöhemmin Juggling Jugulars -paitojakin.
Levyn biisejä tuli löytymään aika monelta julkaisulta. Puolalaisen Trująca Fala julkaisu ...So Fucking Fed Up! piti sisällään kaikki Positively Fed Up! ja …For Humanity biisit. Saksalainen Break The Silence julkaisi Juggling Jugularsin kokoelma-CD:n The First Decade, jolla on useampikin tämän leyvn biisi. Yksittäisiä biisejä löytyy seuraavasti: No Fucking War ja Master saksalaiselta They Won’t Take Us Alive LP:ltä, Liberation ranskalaiselta Okara / Kamizole Benefit CD:ltä ja Popularized Fascism saksalaiselta Missing In Action LP:ltä. Minulle ei ollut osaa eikä arpaa näihin julkaisuihin, vaan bändi hoiti nämä aivan itse.
Hiljaiset julkaisut osa 79 – Mahtavat Lämpöpussit: Tahkoten (mini-CD; Hiljaiset Levyt HILL-024) 1995
Mahtavat Lämpöpussit oli kokenut isoja miehistönmuutoksia sitten ensi single. Toinen kitaristi Lahtinen oli jättänyt bändin ja epäonnistuneen Oulun keikkareissun jälkeen Pesosen Raimokin lähti yhtyeestä ja hänen tilalleen rumpuihin tuli Kari Salminen, joka oli soittanut Wrumissa. Raimon lähtö oli siinä mielessä minulle ikävä, että Raimo oli se jonka kanssa olin kaikki asiat hoitanut. Salomies toki oli bändin nokkamies ja tehnyt isoimman osan biiseistä, mutta Raimo oli se jolta kaikki käytännön asiat hoituivat.
Biisimateriaali tälle levylle on hiukan erilaista mitä olin varhaisten demojen pohjalta kuvitellut. Salomies otti mukaan lähinnä omia biisejään – vain Kohtaaminen oli Koistisen ja Palviaisen käsialaa. Osa kappaleista oli aika vanhoja – Kauneus ja Terveys oli kahdeksankymmenluvun loppupuolelta. Erinomaista materiaali kaikki.
Levy äänitettiin KC-Sound Studiossa Turussa. Äänittäjänä toimi Christer Karjalainen. Palviainen muistelee, että levynteko oli yhtä juhlaa, biisit oli treenattu hyvin ja ilmapiiri äänityksissä hyvä. Eero Hyyppä (tunnetaan myös nimellä Eero Jones) auttoi tuottamisessa ja soitti vielä syntsat Täydellisyys biisiin. Eero Pentti puolestaan hoiti kuljetusten lisäksi taustahuudot Tanssi –biisiin.
Levyn masteroi Petja Valasvaara, kansikuvan maalasi Ninni Koskivaara ja kannet kasaan laittoi Jari Myllykoski. Minä puolestani kirjoitin tiedotteen, jossa luki muun muassa: ”He ovat tahattoman undergroundin kuninkaalta ja flegmaattisen sekä apaattishenkisen punkin lipunkantajia – huomenna, sillä tänään ei jakseta lähteä lippua kantamaan.” Tuo viittasi myös siihen, että bändin aktiviteetti oli selvästi laskenut Raimon lähdön jälkeen. Kuvaava yhtyeelle on Palviaisen Jaakon kertoma tarina levynjulkkarikeikasta: ”Meillä oli levynjulkkarikeikka ravintola Moselissa, Ursininkadulla Turussa. Siellä me sitten Salmisen kanssa päivystettiin, mutta Salomies ei päässyt koskaan paikalle. Ehdin jo huolestua aika helvetisti illan kuluessa, kunnes seuraavana päivänä sain herran avaamaan ovensa, vaikka hän olikin sillä hetkellä kylvyssä. Kun kysyin varovasti, että mitä vittua, niin sain aran vastauksen: ”Mutta, kun mä tulin hulluksi.” Eihän siinä voinut muuta kuin todeta, että niin.” Tämän levyn jälkeen bändi hiipui pikkuhiljaa pois.
Hiljaiset julkaisut osa 78 – The Nightingales: Circus Delirium (CD; Hiljaiset Levyt HILL-023) 1995
Marko Kantolalla oli selkeä visio, kun tätä levyä lähdettiin tekemään. Hän halusi tuottajaksi Tumppi Niemelän koska Tumppi näki äänityssessiot enemmänkin taiteellisina kuin teknisinä tapahtumina. Tuolla tarkoitan, että Tumppi heittäytyi tilanteeseen; kun Ticon Ticon saunalla oli hyvä kaiku, sitä hyödynnettiin, vaikka pieniä teknisiä ongelmia tuli tai kun Tumppi sanoo Markolle: ”Sä oot nyt mustasukkainen sekopää etkä mikään iskelmälaulaja.”
Levy äänitettiin siis Kemissä Hiljaisille tutuksi tulleessa Ahti Kortaelaisen Tico Tico studiossa. Studio oli tuolloin nyttemmin jo puretun kivitalon yläkerroksessa aivan Kemin rautatieaseman vieressä. Talon alakerrassa oli Jope Ruonansuun (RIP) Washington Bar, räkälä isolla ärrällä. Tumppi hoiti niin äänittämisen kuin tuottamisen. Ahtia bändi näki vain öisin, kun tämä kävi tekemässä hassuja radiomainoksia tyyliin: ”parhaat sämpylät Köppösen leipomosta… nam nam”.
Pirttijärven Jorma opiskeli äänitysten aikaan Oulun konservatoriossa. Opintojen innoittamana hän oli kirjoittanut valmiit torvistemmat useampaan kappaleeseen (Cartoon of a Man, I’m in Love, The Day My Mom Flew over the Sidewalk, Looks Like Love ja Wizard King). Jorman opiskelukaverit (Esa Lappi – klarinetti, Jarmo Portaankorva –trumpetti ja Mika Kaijanen –pasuuna) soittivat lapusta torvet tyyliin ”kerrasta sisään”. Palkkio kavereille oli pizzat. Pöyhtärin Harri asui äänitysten aikaan Kemissä ja tuli tietenkin apupojaksi studiolle: veteli piuhoja, haki olutta kaupasta, lämmitti saunaa ja lauloi taustoja.
Psykedeelisiä yksityiskohtia pursuavan kannen piirsi Tuomo Räisänen, imatralaislähtöinen kuvataiteilija ja harrastelijamuusikko, johon Marko oli tutustunut, kun Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos ja Lahden taide- ja muotoiluinstituutti tekivät yhteisprojekteja joskus 1990-luvun alussa. Bookletin valokuvan otti Nina Alfthan ja kaiken painokuntoon laittoi Heikki Viitanen.
Levy sai ilmestyessään erittäin hyvät arviot ja se on kestänyt aikaa erinomaisesti. Tästä esimerkkinä vaikka se, että Tommi Liimatta vuonna 2018 valitsi sen Soundissa 1990-luvun merkittävimmäksi levyksi. Tommi kirjoitti levystä: ”Loistavan rovaniemeläisbändin klassikkoalbumi. Toisistamme tietämättä levytimme samana vuonna kappaleet samannimisestä leidistä: Galesilla oli Laura Bell, Absolla Ei, en ole rouva Bell. Delirium on täynnä käsittämättömän kovia kilkutuksia ja rokkauksia, potkuaksentteja ja balkanintummia sanaleikkejä ja vielä kaiken kruununa Jonathan, jonka kertosäettä pääsin hoilaamaan lavalle asti, kun -06 värväsin Nightingalesin biisintekijä-basisti Marko Kantolan soololevybändiini The Test Pressings.”
Suonna Kononen arvosteli Vinylmania-lehteen Guitarmania kokoelma CD:n, jolta löytyy Cartoon of a Man. Hän sanoi kappaleesta jotakuinkin, että ”vaikka Cartoon of a Man edustaakin ehkä enemmän pianomaniaa kuin guitarmaniaa, on se syy siihen, että levyn voisi ottaa mukaan autiolle saarelle.” Kononen tykästyi Jonathaniin niin paljon, että pyysi Kantolalta luvan sanoittaa sen suomeksi. Konosen Korpraali Kukkakaali-yhtye levytti sen nimellä Heikkinen.
Cartoon of a Man päätyi Guitarmanian lisäksi Reindeer Rock ‘95 CD:lle ja antoi nimensä Tug Recordsin julkaisemalle Nightingalesin kokoelmalle, jonka painottuu vahvasti Circus Delirium albumin biiseihin. Laura Bell puolestaan päätyi Tervetuloa Kioskiin Vol. 2 kokoelma-CD:lle.
Annetaanpa lopuksi puheenvuoro Markolle. Tässä lainaus Hannu Jokisen Pop-lehteen tekemästä jutusta: ”Kantola itse pitää Circus Deliriumia Nightingales uusimman lisäksi bändin parhaana ja hänelle henkilökohtaisesti tärkeimpänä levynä – ”Tumppi Niemelän kanssa tehty Circus Delirium on hienoimpia hetkiä, mitä olen eläessäni kokenut: Tumppi ja mie huuetaan pitkin Ahtin studiota ja Pöyhtäri tuo meille pizzaa. Lopputulos oli loistava.”
Vaavista sivun juttu Salon Seudun Sanomissa
Tämän päivän Salon Seudun Sanomissa on lähes koko sivun juttu Vaavista uuden Etsi oma tiesi / Anna unelman elää singlen tiimoilta.