Hiljaiset julkaisut osa 45 – Lowdown Shakin’ Chills: She-Devil / I Tried (7”; Hiljaiset Levyt HIKS-029) 1992

Lowdownin miehistön vaihdokset jatkuivat. Sitten kakkossinkun Jari Mäntylä oli jättänyt bändin ja tilalle oli tullut Ville ”Eppujen serkku” Syrjä. Lisäksi kokoonpano oli kasvatettu toisella kitaristilla, Toni Haimilla. Haimin tulo bändiin toi lisää biisin kirjoitusvoimaa. Tämä tulee näkyviin varsinkin pitkäsoitoilla, mutta jo tällä singlellä toinen biiseistä (She-Devil) on Haimin käsialaa ja toinen Kotilan. Alun perin ajatus muuten oli, että tarttuva I Tried olisi ollut A-puoli, mutta koska bändi innostui She-Devilin kokeellisuudesta vaihdettiin järjestys. She-Devil sisälsi mm. erinäisiä lyömäsoittimia ja huiluja. Yhtenä soittimena oli hiekkapaperista itsetehty shekere.

Single äänitettiin Lepakon studiossa, jonka nimi on unohtunut. Studio mainiosti itseään sillä että teknologian piti olla aivan viimeistä huutoa, mm. automatisoitu äänipöytä jossa liuút liikkuivat itsestään – tuota ei oltu vielä Tampereella nähty. Studio ei ollut kuitenkaan vain siunaus. Liian iso tila osoittautui ongelmalliseksi ja lopulta kaikki soittajat laitettiin omiin koppeihinsa soittamaan. Kuuntelu niihin ei ollut paras mahdollinen ja Ville seurasi rytmiä lähinnä Janskun pään heilunnasta. Pikku vaikeuksista huolimatta sessio oli railakas ja hauska, niin päivällä kuin yölläkin. Pankku muistelee, kuinka yöt menivät baareissa aamutunneille ja silloinen kuski-roudari-teknikko Peve Hämäläisen otti tavaksi huudahtaa ”pisaa ja paskaa” kun valomerkki koitti.

Singlen kaiversi Finnvoxissa Mika Jussila ja A-puolen matriisin tuli: “So you’re a private detective from San Francisco!” Jostain syystä B-puolelle ei tullut matriisikaiverrusta. Singlen kansissa siirryttiin tässä vaiheessa kopiopainosta kirjapainoon. Olin kyllästynyt itse leikkamaan ja taittelemaan kopiopainon kartonkiarkkeja. Paino-S lupasi tehdä singlejä varten stanssin, jolloin paitsi että päästiin parempaan jälkeen ja parempaan pahviin, niin pahvit olivat valmiiksi oikein leikattuja ja taitokset valmiina. Itse vielä liimasin ne, mutta homma vei nyt vain murto-osan ajasta mitä se oli edellisissä singleissä vienyt. Levy ilmestyi 10.1.1992.

Hiljaiset julkaisut osa 44 – Ei esittäjiä: Twin Peeks & Silent Moments ‎(kasetti; Hiljaiset Levyt HIST-002) 1991

Edellisen vuoden yhteistyö Stupidojen kanssa vientihommissa oli toiminut erinomaisesti, joten päätettiin uusi se myös vuonna 1991. Ennen BID musiikkimessuja syksyllä Berlinissä tehtiin taas yhteinen promokasetti. Edellisen vuoden kasetin itsetehdyt ja erittäin kököt spiikit nolottivat edelleen, joten tällä kertaa päätettiin pyytä juonnot henkilöltä joka enemmän asiansa osaava hoitaisi puhuminen. Miksi biisit piti spiikata? En muista, mutta selkeä näkemys niin minulla kuin Joosellakin oli, että näin tehdään.

DJ:ksi kasetille pyydettiin Alex Nieminen. Alex oli tuolloin innokas nuori poika, jos häsläsi siellä ja täällä, teki DJ-keikkaa, oli radiossa, kirjoitti musiikista, jne. Alex oli tullut minulle tutuksi Tampereen musiikkiympyröistä, joten minä pyysi ja Alex tietenkin suostui. Alexille lyötiin biisilista käteen ja sanottiin, että spiikkaa nuo ja herjaa vaikka niitä kuinka paljon. Ajatus kai oli jotenkin todella anarkistisesta huumorista, mutta emme tietenkään ohjeistaneet Alexia riittävästi. Jälki oli hiukan liian kilttiä ja siistiä. Mutta tällä mentiin.

Edellisessä kasetissa oli ollut erikseen Hiljaiset Levyt puoli ja Stupido puoli. Nyt päädyttiin jostain älynväläyksestä ratkaisuun, jossa kummankin levy-yhtiön biisit vuorottelivat, eikä tietenkään selvästi merkitty kummat olivat kumman julkaisuja.

Hiljaisten Levyjen artistit ja biisit kasetilla olivat: Jalla Jalla: Minnesota Plates, Many Hates: Miracle Of Love, Alivaltiosihteeri: Nasta Kaupunki, Wolfmen: I’m Insane, Alice In Wasteland: Man In The Looking Glasses, God’s Lonely Men: Heaven Sent You, Lowdown Shakin’ Chills: (I Don’t Wanna) Say Goodbye ja Juggling Jugulars: Gun In My Heart. Kaikki biisit Alkkarien Nasta Kaupunki luukuunottamatta olivat alkuvuoden tai kesän 1991 julkaisuilta. Nasta Kaupunki oli vuodelta 1990.

Kasetit monistettiin Finnvoxilla, mutta kannet tein minä ja taittelin ne koteloiden sisään. Työpaikalle oli tässä vaiheessa tullut jo kunnollinen piirturi, joten sillä sai kasetin alkeeliset graffikat ja tekstit tehtyä hyvin. Levy-yhtiöiden logot piti liimata originaaleihin ja tuttuun Jukka-tapaan ne ovat tietenkin hieman vinossa. Kasetteja painettiin 300 kappaletta ja niitä jaettiin BID:in lisäksi Popkommissa (Köln) ja Bratislava Pop-rock-daysissä. Kotimaahan kasetteja ei juurikaan jäänyt jaettavaksi, joten se on täällä aika harvinainen.

Hiljaiset julkaisut osa 43 – God’s Lonely Men: All This And More (LP; Hiljaiset Levyt HIKI-008) 1991

Parin seiskatuumaisen jälkeen God’s Lonely Men oli valmis äänittämään pitkäsoittoa. Kun bändin kanssa alettiin puhua tuottajasta, niin vain yksi nimi nousi esille, Kari Hipponen. Salon pojille oman kylän sankari oli itsestään selvä valinta. Itsekin oli tässä vaiheessa jo sen verran Hipposeen ehtinyt tutustua, että valinta kelpasi minullekin erinomaisesti. Popedan Costello oli rakentanut studion Nekalassa olevaan vanhaan yleiseen saunaan ja sitä sai vuokrata. Tsekkasin hinnat ja kun ne olivat OK, niin paketti alkoi olla kasassa. Juttelin Karin kanssa, että voisiko hän myös äänittää levyn. Kari ei omasta mielestään ollut oikein sinut äänittämisen suhteen ja ehdotti äänittäjäksi Viitasen Jania. Jania en tuolloin tuntenut mitenkään ja ensimmäinen ajatus oli, että mikään Yö-mies ei tule tätä levyä pilaamaan. Tuli pieni vääntö Hipposen kanssa, mutta Kari piti päänsä ja sovittiin, että Jani tulee äänittämään levyn. Päätöstä, että annoin Karille periksi, olen lukemattomia kertoja kiitellyt. Jani osoittautui nopeasti hienoksi ihmiseksi, todella rautaiseksi ammattilaiseksi, aina sanojensa mittaiseksi mieheksi ja taloudellisesti vaikeina aikoina Jani antoi laskuille rutkasti maksuaikaa. Uskallan sanoa, että Jani on yksi näitä yhden käden sormilla laskettavista tyypeistä joita ilman Hiljaisten Levyjen tarina olisi päättynyt jo hyvän aikaa sitten.

Hipponen otti hommansa tuottajan erittäin tunnollisesti ja osallistui jo esituotantoon. Kari kävi useamman kerran bändin treeneissä kuukauden aikana ennen äänityksiä. Biisit hiottiin tiukkaan kuosiin, sovituksia mietittiin ja Jarkkoa opetettiin ihan metronomilla pitämään tahti vakiona. Kun sitten mentiin studioon, biisit olivat valmiit ja bändi ne erinomaisesti treenannut. Ei tarvinnut kuin laittaa ne narulle. Käytännössä levyn koko materiaali on Vesa Vahteran kynästä, kolme kappaletta Vahtera on säveltänyt yhdessä basisti Teemu Horton kanssa.

Kostin Saunaan – tai Harasoo studiolle, kun paikkaa myös kutsuttiin – mentiin 26. huhtikuuta 1991 ja valmista tuli neljässä päivässä. Äänitykset sujuivat soiton osalta helposti. Laulujen kanssa oli pientä ongelmaa, kun Kari laittoi Vesan laulamaan kaiken kahteen kertaan tismalleen samalla tavalla ja äänen kestämisen kanssa oli pientä ongelmaa. Edes äänitysten jälkeiset baari-illat eivät haitanneet prosessi ja levy syntyi kaikkineen erittäin helposti. Lowdown Shakin’ Chillsin kaverit kävivät laulamassa taustoja yhdelle biisille ja Jani hoiti Yön kosketinsoittajan Mikko Kangasjärven soittamaan pianoa Heaven Sent You biisiin – palkkio tuosta oli Kossupullo.

Levyn masteroi JJ Studiolla kaksikko Hipponen ja Viitanen. Kaiverruksen teki tietenkin Mika Jussilla ja A-puolelle matriisiin kaiverrettiin ”We wanna see you high” ja B-puolelle ”Ball this and store”. Olisikohan B-puolen teksti tullut flipperistä, joka oli Costin Saunan taukotilassa. Kansista en muista kuka ne teki, mutta en ollut niihin tyytyväinen silloin, mutta olin liian kiltti että olisin niihin puuttunut. Albumin nimi All This And More, tulee Vesa Vahteran mukaan Dead Boysin biisitä, eikä bändin omasta saman nimisestä kappaleesta, joka päättää LP:n. Levy ilmestyi 6.9.1991, joka sattui muuten olemaan syntymäpäiväni. Levyn biiseistä Heaven Sent You päätyi ensin Hiljaisten ja Stupidojen promokokoelmalle Twin Peeks & Silent Moments ja aikanaan upealle Pokon julkaisemalle 4 CD:n boxille Sivulliset – Valikoima Suomalaista Vaihtoehtorockia Vuosilta 1985-2000.

Levy sai muuten erittäin hyvät arviot, mutta Rumbassa oli vierailevana kriitikkona jonkun ison levy-yhtiön A&R-mies, joka ihmetteli, että miten Suomessa noinkin hyvän bändin levy julkaistaan demotason soundeilla. Minusta levyn soundit olivat kirkkaat ja hieno, juuri sellaiset kuin haluttuunkin. Liekö näkemysero estetiikassa, vaiko en osaa arvioida omia tuotoksiamme?

Vaikka kaikki olivat tyytyväisiä levyyn ja se myikin ihan kivasti, niin se jäi God’s Lonely Menin viimeksi. Kaverit alkoivat muuttaa pois Salosta. Kasvamista erilleen oli tapahtunut ja tietyillä henkilökohtaisilla ongelmillakin oli osuutensa asiaan. Seuraavan vuoden puolella soitettiin vielä kolme keikkaa ja pari uutta biisiäkin tehtiin, mutta puhti kaikilla GLM:n suhteen vain loppui ja bändi hiipui pois.

Jokelainen siirtyi soittohommissa ensin Lowdown Shakin’ Chillsin loppuajan kokoonpanoon ja sitten Flaming Sideburnsissä. Vahtera on soitellut lukuisissa kokoonpanoissa, joista Hiljaisille on levyttänyt Charming Disappointment. Teemukin on jatkanut musiikkihommissa ja soitti mm. No Shamessa. Niin ja tietenkin: GLM teki comebackin 2000 tietämissä, mukana olivat vanhasta kokoonpanosta Vesa ja Teemu. Kokoonpano äänitti älpeellisen uusia biisejä Saksalaiselle lafkalle, mutta ne jäivät julkaisematta ja studiokustannukset jäivät kavereiden itsensä maksettavaksi. 

Hiljaiset julkaisut osa 42 – Alivaltiosihteeri: Enemmän Rokkia / Maataloustuloratkaisu (Live In Karvia) (7”; Hiljaiset Levyt HIKS-028) 1991

Alivaltiosihteerin suosio oli ollut vakaassa kasvussa ja pitkäsoittojen väliin päätettiin julkaista single. Singlen ilmestyminen ajoitettiin, niin, että bändi siirtyi tuolloin kiertueisiin ja lopetti satunnaisen keikkailun (joka oli tullut viikottaiseksi). Single juhlisti ensimmäistä kiertuetta, jonka nimi oli Krawattimyrsky yli Suomen. Se alkoi syyskuussa ja kesti marraskuuhun.

A-puolen Enemmän Rokkia levytettiin alun perin Tampereen YO-Talon juhlalevylle YO-Talo. Hipposen Kari YO-Talon äänimiehenä oli siinä puuhamiehenä. Minä olin levyn teon osalta jonkinlainen tekninen neuvonantaja ja korvaukseksi tästä sain käyttöoikeuden tähän biisiin. Biisi miksattiin uudelleen singleä varten. YO-Talo levyllä oli myös toinen Alivaltiosihteeri biisi A4. Kokoelman muut bändit olivat Pojat, Dog Eat Dog, Karibia-Orkesteri, Happy-Huulet ja Twang Bang Boom.

YO-Talo levy tehtiin todella nopeasti muistaakseni Costin Saunalla (studio Tampereen Nekalassa) ja paikalla olivat kaikki bändit. Kun kaikki bändit äänitettiin samana päivänä, niin homma vedettiin sisään täysin livenä. Biisin loppuhurmiossa mukana olivat taustalla Pojat-yhtye, Happy Huulet kuoro ja Dog Eat Dogin jäsenet. Biisiä äänitettäessä wah-pedaali oli jäänyt vahingossa päälle ja oli sopivasti keskiannossa, joten se oli leikannut kitaran soinnista kaikki ala- ja ylä-äänet pois. Kun tämä huomattiin, niin sattumaa pidettiin nerokkaana kun se antoi biisille aivan oman soinnin.

Enemmän Rokkia biisistä Simo kertoo: ”Olin lukenut pienen ikäni rockhaastatteluja, joissa bändi vakuuttaa olevan levyllään ”enemmän rockia” ja että biisit on tehty ”demokraattisemmin” kuin aikaisemmin. Muutenkin rock haastattelut olivat silloin ja ovat vieläkin melkoisia kliseekasoja. Ajattelin, että pääsemme haastattelujen vaivasta, kun julkaisemme perusrockhaastattelun kysymyksineen ja vastuksineen kappaleen muodossa.”

Singlen B-puolella on Maataloustuloratkaisu, jonka väitetään olevan äänitetty Karviassa Baari Mäkituvan pihassa Karvia-päiviä 3.8.1991 21:34 – 21:37. Koska rikos on vanhentunut, voidaan kertoa totuus. Itse asiassa se on äänitetty Provinssirockissa 1991 Ylen toimesta. Yle lähetti Provinssin livenä radiossa ja samalla äänitti sen. Eräs tuttu toimitti minulle festarin jälkeen ensin kasetin ja sitten nauhan tuosta Ylen äänityksestä. Keikka oli joka suhteessa erinomainen ja äänitys ihan ykkösluokkaa. Olisi ollut sääli jättää se kokonaan käyttämättä, mutta Ylen kanssa keskustelu oikeuksista ei tuohon aikaan ollut helppoa. Asia ratkaistiin merkitsemälle kappale levylle siten, että se olisi äänitetty Karvialla, Pasin synnyin kunnassa. Arvattiin ettei kukaan ala levyn versiota mihinkään muuhun äänitykseen vertaamaan.

Biisit levyä varten masteroi Juuso Nordlund JJ-Studiolla 2.9.1991. Kaiverruksen teki Mika Jussilla ja A-puolen matriisikaiverrus kertoo alkavasta ensimmäisestä kiertueesta ja se on ”Krawattimyrsky yli Suomen 1991 !”. P-puolelle kaiverrettiin ”Sepalus auki Eurooppaan !” Singlen kansikuvassa on Frans Emil Sillanpää. Levy julkaistiin 11.10.1991.

Lisäinfoa:

Levyn mukana tuleva Kansakunnan Selkäranka löytyy kaikki Kansakunnan Selkärangat sisältävästä PDF-tiedostosta.

Biisien sanat löytyvät Alivaltiosihteerin lyriikat sivuilta.

Hiljaiset julkaisut osa 41 – Alice In Wasteland: Red Eye (LP; Hiljaiset Levyt HIKI-007) 1991

Bleeding singlen jälkeen oli kiire niin bändillä kuin minullakin tekemään albumia. Pokolle tehdystä ensi-LPstä oli kulunut neljä vuotta ja jännitytti onko ihmisten kiinnostus bändiä kohtaan jo mennyt ohi. Sikäli tuo aika oli toiminut levyn hyväksi, että yhtye oli rauhassa ehtinyt tehdä paljon uutta materiaalia, josta pystyi helposti poimimaan biisit kokopitkälle. Biisien tekovastuu oli kolmikon Kari Smolander, Markus Latvala ja Pikke Paananen harteilla. Nyt poikettiin yhtiön linjasta, että samoja biisejä ei löydy singleltä ja LP:ltä ja sekä Bleeding että The Smell of Earth löyvät Red Eyeltä. Toki ne äänitettiin uusina versioina albumille.

Bändi ehdotti levyn äänittäjiksi Tuomo ”Tumppi” Valtosta, jolla oli oma studio Savonlinnassa. Joissakin yhteyksissä olin Tumppiin ehtinyt muutaman kerran törmätä ja huomata, että tässähän on mukava mies, joten homma oli minulle OK. Tumpin studio oli Schaumannin jo suljetun telakan yhteydessä. Telakka oli lopettanut toimintansa, joten sen 100 metriä pitkää telakkahalliakin saattoi käyttää soittamiseen. Siinä sai aivan uskomattoman luonnollisen kaiun. Kari Smolander muistelee, että oli todella huimaa vetää kunnon kiertokitaraa tyhjässä telakkahallissa.

Studioaika oli niukka, tai siis ihan normaalikokoinen Hiljaisten budjettiin, mutta kun edellinen levy oli tehty Pokon budjetilla, niin hiukan jännitti onnistuuko levy teko tuossa ajassa. Onnistui, jopa erinomaisesti. Bändi hiukan jälkeenpäin valitti studion raitojen vähyyttä, jonkun biisin stemmoissa raidat olivat loppuneet, mutta ei sitä lopputuloksessa huomaa.

Kannet levyyn teki Jari Myllykoski. En muista miten Myllykoski tuli tutuksi, voi olla, että bändi hänet minulle esitteli, mutta Jari teki ihan hyvän nipun kansia Hiljaisille ja tämä taisi olla niistä ensimmäinen. Levyyn tuli mukaan sanoitus liite. Kannet painettiin Paino-S kirjapainossa, mutta sanoitusliitteen teki Tehokopiointi.  Kaiverruksen teki tuttuun tapaan Finnvoxin Mika Jussilla ja A-puolen matriisissa lukee: ” Benzino finito …” ja lause jatkuu B-puolella: ”… probello stop!” Mikä tuossa oli ideana, siitä minulla ei mitään muistikuvaa.

Levy ilmestyi 28.3.1991 ja se sai lehdistössä erittäin myönteisen vastaanoton.  Markku Fagerlund Helsingin Sanomissa kirjoitti siitä: ”Vuonna -87 julkaistuun ensilevyyn verrattuna Alice In Wasteland on mennyt eteenpäin isoin harppauksin. Epävarman ja kasvottoman bändin musiikki on jäsentynyt ja saanut lisää persoonallisuutta. Se kuuluu niin Pikke Paanasen laulussa kuin sävellyksissäkin, joista paras esimerkki on melankolisia hittiaineksia omaava sinkku Bleeding”. Hyvistä arvioista huolimatta levyn myynti jäi ihan Hiljaisten normaaleihin lukuihin.

Red Eyen biiseistä Man In The Looking Glasses laitettiin ulkomaan vientikasetille Twin Peeks & Silent Moments. Red Eye ilmestyi vain LP:nä, kuten meillä tuohon aikaan oli tapana. CD:nä suurin osa Red Eyestä tuli saataville vuonna 2008, kun Poko julkaisi Wasted kokoelman, johon on kerättä lähes koko AiW:n tuotanto. Tuota kokoelmaa tehtäessä pääsin ”maksamaan” hiukan velkojani Epelle ja lisenssimaksu oli vain kaksi boxia levyjä.

ISO CD KESÄALE!

Nyt CD:itä todella pilkkahintaan, vain euron tai kaksi per kappaleelta.

Postikulut 5,90 riippumatta kuinka monta CD:tä ostat.

Tilaukset sähköpostilla osoitteeseen jukka@hiljaisetlevyt.com. Vastaus sähköpostissa saat loppusumman ja tilinumeron jolle levyt voit maksaa.

Lista levyistä:

1:- / kappale

Juggling Jugulars: Can You Explain (mini-CD)

Phantom Tones: Phantastico (CD-EP)

Rehtorit: Naurettavaa (CD-single)

Tina: jos tänään töitä saan (CD-single)

Kätyrit: Helmikuu (CD-EP)

Viewmasters: Forever Tonight (CD-EP)

Alivaltiosihteeri: Tampere, Keikka N:o 396

2:- / kappale

Jalla Jalla: Graverobber’s Handbook (mini-CD)

Nightingales: Nostalgia for the Reptiles

Hundred Million Martians: Martian Arts

Punk Lurex OK: ProleX

Hundred Million Martians: Marsbars

Nightingales: Radio Sense

Phantom Tones: Entitled Nameless

Kätyrit: Silminnäkijä

Viewmasters: Ingrid

Alivaltiosihteeri: Te Olette huono yleisö

Kätyrit: Avoimelle Maalle

Nightingales: Sentimental Hospital

Tina: Kuin yksi päivä

Wolfmen: Boothill Express

Charming Disappointment: You’ve been here

Wolfmen: Angry

Underclass: Gray Zone

Jahnukaiset: Juhannus Las vegasissa

Vaavi: Romulaatikko

Vaavi: Viimeinen Elävä Köyhä

Parin viime viikon lisäykset myyntilevyihin

Tässä uutuudet, jotka on lisätty (, olen lisäämässä) Hiljaisten Discogs-kauppaan myyntiin. Jos haluat tsekata kaikki levyt jotka ovat myynnissä, niin ne löytyvät täältä: https://www.discogs.com/seller/hiljainen_man/profile

Postikulut: 1 – 3 singleä 3,20. Yli 4 singleä tai yksi tai useampia LP:itä 5,90.

Tilata voi ihan viestillä, silloin pystyn hiukan paremmin pyöristelemään hintoja.

LP:t

Plutonium 74 : Matkalla perille (2LP)  29,00

Kalevi Suopursu: Yksin Yksiössä  18,00

Ninni Forever Band: Uusi Yhtye  19,00

Jukka Nousiainen: Ei Enää Kylmää Eikä Pimeää  19,50

Jukka Nousiainen: Jukka Nousiainen  19,00

Joku Iiris: Joku Iiris  19,00

Kollaa Kestää: Jäähyväiset Aseille 20,00

Bitterhearts: Bitterhearts  16,00

Nuoret Metsänvartijat: He Olisivat Voineet Olla Isompia Kuin Jormas  16,00

A. Takalo: Soivernau   16,00

Adverts: Cast Of Thousands  28,00

Batmobile: Brand New Blisters  18,00

Cramps: Flamejob  26,00

Cranberries: Dreams   20,00

Easybeats: It’s 2 Easy  18,00

Fall: Totales Turn  20,00

Goo Goo Dolls: Hold Me Up  18,00

Goo Goo Dolls: Jed   18,00

Hook, Peter & The Light: Closer Live Tour 2011 Live In Manchester Volume One  14,00

Hook, Peter & The Light: Unknown Pleasures Tour 2012 Live In Leeds Volume One  14,00

Jackson, Wanda: Rock Your Baby  14,00

Lowe, Nick: Abominable Showman Lp+7″  29,00

Miller, Misty: Whole Family Is Worried  8,00

Parker, Graham & The Rumour: Live In Bremen -Deluxe- 14,00

Reed, Lou: Rock ’n Roll Animal  26,00

Reed, Lou: Transformer  26,00

Soft Boys: Underwater Moonlight   28,00

Sounds: Living In America  24,00

Spitfires: Life Worth Living  29,00

Tubes: Alive In America   14,00

V/A: Titty-Twist-A-Go-Go!   20,00

7″

Rock Siltanen / Ville Pirinen Combat School: Tulevaisuus ei oo sitä mitä se oli / Pysy kilttinä  7,00

Jaybirds: Take Your Chance  9,50

Taylor, Bob: Wowsville  9,00

CD

Eddie & The Hot Rods: Island Years 6CD box  20,00

Therapy?: We’re Here To The End  6,50

Bonustarina 4: Hiljaiset Levyt ja talous

Koko Hiljaisten tarina sai alkunsa Hiljainen Kesä –fanzinesta, jota aloin tehdä vuoden 1985 alkupuolella. Lehteä saatiin jonkin verran jaeltu myyntiin myös oikeisiin kauppoihin, kuten kirjakahviloihin ja Akateemiseen Kirjakauppaan ja tässä yhteydessä tuli selväksi, että olisi paljon helpompi, jos meillä olisi jokin taho jonka voisi lähettää laskuja. Yhdistys tuntui kaikkein yksinkertaisemmalta ratkaisulta. Piti sitten selvittää kuinka yhdistys perustetaan ja mitä kiemuroita sen kirjanpidossa oli. Rumba lehteä kustansi tuolloin Perusta ry. joka oli Vihreitä lähellä oleva yhdistys. Miettiseltä kysyin ensin neuvoa, hän kehotti käymään pääkallopaikalla. Matkustin Hesaa ”opintomatkalle” Perustan vieraaksi ja Pekka Sauri ja joku toinen erittäin ystävällisesti ja käytännönläheisesti kertoivat kuinka yhdistys perustetaan ja kuinka asioita hoidetaan.

Eipä sitten muuta kuin yhdistys pystyyn. Sääntöjen mukaan se oli yleishyödyllinen ja aatteellinen yhdistys, joten alku vaiheessa emme olleet edes liikevaihtoverovelvollisia. Tämä tietysti teki asiat helpommiksi, kun ei tarvinnut liikevaihtoveroilmoitusta tehdä ja muutamat asiat halvemmaksikin. Kun homma hiukan kasvoi, ilmeni kuitenkin ongelmia. Kaupat eivät pitäneet alv 0% laskuista, sillä ne joutuivat lyömään hintaan täyden alvin, mutta eivät voineet vähetään oston alveja. Näin ollen kun ensimmäiset levyt oli julkaistu, niin yhdistykselle haettiin liikevaihtoveronumero. Itse asiassa tuo jopa helpotti meidän taloutta. Kun yhdistyksellä (ja myöhemmin yrityksellä) ei ollut palkkakuluja ja kaikki rahat käytettiin uusiin julkaisuihin, niin saimme haettua liikevaihtoveropalautuksia.

Muutamassa vuodessa julkaisutahti kiihtyi ja summat kasvoivat. Alkoi hiukan hirvittää, että jos käy kehnosti niin joutuuko itse kuseen ja toisaalta oli selvää sekin, että taloutta pitäisi saada katsomaan joku joka siitä jotain ymmärtäisi. Ratkaisin asian, niin, että kun Tampereen Yliopistossa oli taloustieteiden tiedekuntakunta, niin ajattelin, että kyllä siellä varmaan on myös rokista kiinnostuneita. Tein ilmoituksen Boomin ilmoitustaululle, jossa levy-yhtiö haki talousosaajaa, huimia seikkailuja ja hyvää menoa luvattiin, rahaa ei niinkään. Ilmoitukseen vastasi tasan yksi henkilö. Mutta enempää ei tarvitakaan, kun henkilö on juuri se oikea. Rainer ”Raikka” Vallius astui tämän levy kohdalla mukaan Hiljaisten Levyjen seikkailuihin ja on mukana edelleen. Taas kerran alkoi yksi mahtava ja elämän kestänyt ystävyyssuhde alkoi Hiljaisten Levyjen ansiosta.

Raikan kanssa ideoitiin sitten Kustannusosakeyhtiö Hiljainen Oy:n perustaminen. Osakepääomaa piti saada, joten aloin kysellä kavereilta, kuka olisi innostunut tulemaan mukaan. Yksi osake maksoi 100 markkaa ja minimi merkintämäärä oli viisi osaketta. Jonkinlaiseksi yllätykseksi kiinnostusta oli. Mukaan tuli mm. koko Alivaltiosihteerin miehistö, Jokelaisen Jarkko, Miettinen ja jopa Epe useamman muun ohella. Kun itse merkitsin hiukan enemmän (80 kappaletta) osakkeita. Lopulta kasassa oli 240 merkittyä osaketta eli 24.000 markkaa rahaa yhtiön alkupääomaksi. Kun mitään tiloja tai muita kiinteitä kuluja ei ollut, niin tuo riitti aika pitkään levyjen tekemiseen, vaikka niistä osa tappiota tuottikin. Yhtiön perustamiskokous pidettiin Tampereella 15. heinäkuuta 1990.

Joskus 2000 tietämissä, kun pienentynyt levymyynti ja liian suuret suunnitelmat koettelivat Hiljasten Levyjen taloutta, niin järjestettiin osakeanti. Osa vanhoista osakkaista merkitsi lisää uusia osakkeita ja mukaan saatiin myös ”sijoittajia”. Tällöin osakkeiden kokonaismäärä nousi 505 ja minun osuuteni noin puoleen yhtiön omistuksesta. Tämän jälkeen on talous saatu pidettyä suht aisoissa, kiitos Raikan. Palkkoja, palkkioita tai muutakaan ei ole edelleenkään kenellekään maksettu, mutta myyntiä on tullut sen verran, että uusia levyjä on voitu tehdä. Sen verran tuo 2000 tapahtumat opettivat, että muutamalle erittäin mielenkiintoiselle, mutta marginaalisille jutulle olen sanonut ei, kun olen arvellut niiden tuottavan liian paljon tappiota – tällaista harkintaa ei 1990-luvulla vielä harrastettu.

Hiljaiset julkaisut osa 40 – Eri esittäjiä: Soundiefekti Vol. 1 (Hiljaiset Levyt HISO-001) 1991

Joulukuussa 1990 Soundin päätoimittaja Timo Kanerva soitti minulle ja kertoi että Miettinen lopettaa Demopalstan pitämisen Soundissa. Samalla kun Miettinen oli ilmoittanut lopettamisestaan Timolle, hän oli suositellut minua palstan seuraavaksi pitäjäksi. Lupasin mietiskellä asiaa, sovimme että tulen käymään Soundissa viikon sisällä ja katsotaan löytyykö yhteinen näkemys aiheesta. Helpostihan tuo sitten löytyi. Palstan uudeksi nimeksi tuli Demoefekti. Tuolla termillä oli IT-piireissä se merkitys, että se tarkoitti tilannetta kun softaa näytetään asiakkaalle ja se tilttaa tai kaatuu. Näin yhdistin termillä levyhommat ja IT-urani. Ensimmäinen Demoefekti ilmestyi Soundissa 2/1991.

Demoja tuli noin 60 kappaletta kuussa ja joka kuukausi pinossa oli pari todella hyvää. Pian alkoi harmittaa, kun ei oikein voinut tehdä niille mitään; Hiljaisten talli oli kutakuinkin täynnä ja useat niin loistavia kuin olivatkin eivät tyylillisesti oli meille edes sopineet. Kovasti mietiskelin, että mitä näiden eteen voisi tehdä. Englantilaisissa musiikkilehdissä tuli tuolloin aika ajoin ilmainen vinyyli-EP lehden mukana, joten ajattelin, että eikös sellaisen voisi tehdä Suomessakin, mutta demobändeistä.

Intoa puhkuen lähdin Kanervan Timon juttuisille. Kerroin huippuhienon ideani, että jokainen Soundin lukija saisi ilmaisen demobändien EP:n lehden mukana. Timo piti ideaa mielenkiintoisena, mutta että tätä pitäisi hiukan rustata vähemmän kustannuksia Soundille aiheuttavaksi. Alkoi melkoinen neuvottelu, jonka lopputulos oli, että Soundin väliin levyä ei tulisi, mutta että Soundi tekisi EP:n kannet ja painattaisi ne, kaikesta muusta vastaisi Hiljaiset Levyt. Kotiin kävellessä mietin, että ei tämä nyt ihan niin mennyt kuin olin ajatellut. Se mistä olin tyytyväinen oli, että Timo lupasi jutun jokaisesta EP:lle valitusta bändistä lehteen.

Kesällä sitten valitsin alkuvuoden demoista parhaat ja aloin koota levyä. Levylle tuli neljä erityylistä bändiä, jotka olivat Wilma, Lunatunes, Kamikaze Pilots ja Villi Pohjola. Wilman demo oli käsittämättömän hyvä. Niin kaukana kuin se olikin Hiljaisten linjasta niin ihan vakavissani vähän aikaa pohdiskelin yhtyeen kiinnittämistä. Vaikka demo oli yhtyeen ensimmäinen, niin se oli teknisestikin täysin valmis. Bändi johtohahmo Anna Kuoppamäki sanoi siitä: ”Olimme tehneet demoa hartaasti ja pitkään, koska etsimme bändille omaa soundia ja tyyliä.” Wilma oli niin loistava, että se sai levytysdiilin heti EP:n ilmestyttyä. Demon valmius tuli esille, kun yhtye äänitti ensisingleksi uudestaan Lautalla biisin – sen single versio kuulostaa lähes identtiseltä demoversion kanssa. Tällä EP:llä julkaistu demoversio valikoitu aikanaan myös Poko Rekordsin ansiokkaalle Sivulliset-boksille.

Lunatunes oli sarjakuvapiirtäjä Kivi Larmolan, pitkäaikaisen Rumba-kriitikon Markku ”Feggy” Roinilan ja Japi Kivisen bändi. Kiven tunsin jo varsin hyvinkin tuossa vaiheessa ja olin julkaissut miehen sarjakuvia Hiljaisen Kulttuuriyhdistyksen toimesta. kaveripisteitä ei tarvinnut antaa, sillä miesten brittihenkinen indierock oli kerrassaan erinomaista. Lunatuneskin sai pian EP:n ilmestymisen jälkeen levydiilin Megamanialle.

Kamikaze Pilots on Wanna Beesissä soittaneen Ari Rauskun uusi bändi. Upeaa Aussi-rockhenkistä rock’n’rollia. Olin aivan varma, että Kamikaze Pilotskin löytäisi jostain uuden kodin, mutta niin ei käynyt. Kun parissa vuodessa ei mitään tapahtunut niin päätin julkaista sen singlen – palataan siihen hiukan myöhemmin tässä sarjassa.

Viimeinen yhtye Villi Pohjola, joka oli hiukan Juliet  Jonesin  Sydän –tyylinen Suomirockbändi Rovaniemeltä, jäi kaikkein kevyimmäksi tapaukseksi. Yhtye teki omakustannesinglen, mutta hävisi sitten enempiä jälkiä jättämättä.

Kannet siis tehtiin Soundissa – maan mainio Japa Mattila varmaankin ne teki. Masterointi ja kaiverrus tehtiin Finnvoxissa Mika Jussilan toimesta. Matriisi kaiverrukset olivat: A-puolella: ”Mutta kun mekin haluttais levylle” ja B-puolella ”Miten niin ei kelpaa” – Jukkahuumooria demobändien levylle. Levy julkaisiin 11.10.1991 ja sitä jaettiin selkeästi normaalia enemmän promoina ja on varmasti ainoa Hiljaisten Levyjen julkaisema levy, jota on lähetetty ilmaiseksi isoihin levy-yhtiöihin.