Room 100 miehistöstä minulle oli entuudestaan tuttu vain Kuide Kuitu. Kuide oli soittanut Armageddon Hotel nimisessä bändissä, joka liikkui Clash – Alarm akselilla. Muistan, että olin jollain keikalla katsomassa bändiä Pokon A&R:n Petteri Palkoahon kanssa ja kumpikin tuli siihen tulokseen, että ihan mielenkiintoineen, mutta ei vielä valmis tapaus. Pian tuon keikan jälkeen bändi hajosikin.
Sen jälkeen Kuide oli kokoamassa Glass Cityä, johon tulivat mukaan Jarmo Hagelberg, Jalmari Rantala ja Jone Mattila. Glass City oli Room 100:n esiaste, jossa laulajana oli Jone. Glass Cityltä löytyy yksi kappale Rare –lehden (numero 1/90) mukana tulleelta EP:ltä. Glass City aloitti toiminnan jo vuonna 1988. Jonen jättäydyttyä pois ja rumpalin vaihduttua Make Virtaseksi muutti bändi nimensä Room 100:ksi. Ennen demon toimittamista Hiljaisille yhtye oli ehtinyt tehdä omakustanneseiskan Returning. Kun demo herätti kiinnostusta, niin kyselin keikkojen perään jolla yhtyeen livekunto selvitettäisiin. Aikataulu sysistä päädyttiin kuitenkin sellaiseen ratkaisuun, että menin yhtyeen treenikämpälle tsekkaamaan bändin setin. Hyvältä kuulosti ja kiinnitys Hiljaisille oli selvä.
Bändillä oli setissään aika paljon hyviä covereita ja kun singlebiisejä valittiin, niin päädyttiin siihen, että A-puolelle tulisi oma biisi (On the saddle) ja B-puolelle, joku cover. Lopulta siksi valikoitu Patti Smithin Dancing Barefoot, joka onnistuikin erinomaisesti.
Biisit äänitettiin ja miksattiin Viitasen Janin toimesta Costin Saunalla 10.-11.11.1992. Biiseistä On the Saddle muuttui paljonkin miksauksen aikana. Siitä poistettiin alusta soittoja yksi kerrallaan, niin että alkuun jäi lopulta lähinnä vain rummun iskut.
Kannet teki Rokki Jone, eli Jone Mattila, joka oli soittanut Glass Cityssä. Jone oli tuolloin jossain kirjapainossa hommissa ja sai siellä viimeisteltyä kuvat. Myöhemmin Jone siirtyi tatuointialle, missä pääsi paremmin hyödyntämään taiteellisia kykyjään. Matriisissa lukee A-puolella ”Runkkari satulassa” – Runkkarit oli bändi sisällä käytetty lempinimi yhtyeestä. B-puolen kaiverrus ”Patti Smith, I still love you” kertoo syyn miksi biisi tehtiin.
Single oli menestys, se soi molemmilta puoliltaan paljon radiossa ja nousi Suomen Virallisella singlelista sijalle 15 vuoden 1993 toisella viikolla. Iltalehden singlelistalla (ei tietoa miten se on kerätty) sijoitus oli vieläkin parempi; sijoitus oli kahdeksas 28.1.1993. Myöhemmin A-puoli tuli mukaan Pokon julkaisemalle neljän CD:n boxille: Sivulliset – Valikoima Suomalaista Vaihtoehtorockia Vuosilta 1985-2000.
