Vientitoiminta alkoi kahden BID-reissun jälkeen vetämään ja kun valtion Vienninedistämiskeskus alkoi tukea musiikkivientiä, niin päätelmähän oli selkeä: Käydäänpä lisää ulkomailla hyvissä bileissä valtion tukemana ja yritetään samalla myydä Hiljaisia Levyjä maailmalle.
Se taisi olla Korjuksen Tapsa, joka vinkkasi että sopiva isomman liigan messutapahtuma, johon kannattaisi mennä, on Kölnissä järjestettävä Popkomm. Kun nyt kerran mentiin isomman luokan tapahtumaan, niin päätin että tehdään ihan kunnon kokoelma-CD, jota siellä jaetaan. Säästö sysitä päädyin CD-single / maxi-CD formaattiin, jossa maksi soittoaika oli noin 20 minuuttia. Kun musiikkia tuli vain kolmelle tuumalle, niin sellaisen valmistaminen oli tuohon aikaan selvästi halvempi kuin täyspitkän CD:n. Levyt tehtiin Itävalassa DADC:n tehtailla. Pohjoismaissa ei tuohon aikaan ollut yhtään CD-tehdasta.
Levylle tulee biisit olivat: Jalla Jalla – Drop-out Beat, Wolfmen – The Shadow War, Nightingales – Poor Jimmy’s Birthday Party, Lowdown Shakin’ Chills – Skudy Fya, Garbagemen – K.A. Man ja Room 100 – Returning. Kannen levyyn teki Jari Myllykoski. Mitään idea en Jarille antanut, vaan koko kansitaide on täysin Jarin omaa käsialaa ja itse olen erittäin tyytyväinen tuohon ”värivääristyneeseen” nalleen.
Popkomm messut olivat todella mittavat ja Suomipojasta huimat. Pari messuhallia esittelykioskeja vieri vieressä ja iltaohjelmaa kahdellakymmenellä klubilla joka ilta. Nyt osasin jo hiukan pelin sääntöjä ja sen sijaan että olisi vain odotellut omalla kioskilla, niin tutkin messuluettelon tarkkaan ja tein listan levy-yhtiöistä, promoottereista, jne. joille veisin levyn ja tiedotteen. En ollut älynnyt etukäteen bookata aikaa, joten juttelemaan pääsin oikeiden henkilöiden kanssa vain muutamassa kioskissa, muissa piti oma paketti jättää isoon laatikkoon, jossa oli samanlaisia paketteja jo vaikka kuinka paljon. Seuraavilla messuilla osasin jo sopia sähköpostitse tapaamiset etukäteen. Koska CD:t maksoivat selkeästi enemmän kuin kasetit, niin levyn jakelu messuilla oli tarkempaa. Nyt ei jokaiselle nuorelle jolpille, joka väitti, että hänellä on radio-ohjelma tai että hän kirjoittaa johonkin lehteen annettu levyä. Näin tätä CD:tä riitti vielä seuraavankin vuoden messuille.
Pieniä voittoja saatiin, muun muassa yhteistyön alku Espanjalaisen Rock Indiana levymerkin kanssa, mutta jälleen kerran paljon mahtavampaa oli huimat bileet. Hotellin vieressä oli Bier Museum niminen kapakka, jossa tehtiin aina illan suunnittelu. Sitten ajettiin taksilla klubilta toiselle, jotta nähtiin mahdollisimman paljon hyviä bändejä ja muiden levy-yhtiöiden ilmaista kaljaa juotiin.
Sitten vielä irrallinen juttu, joka osin liittyy tähän reissuun. Hotelli oli aika lähellä Rein jokea. Rein virtasi uomassa, joka oli varmaankin 10 metriä maanpinnan alapuolella. Muutamia vuosia myöhemmin Rein tulvi ja nousi uomasta kaupungille. Uutisissa näytettiin kuvaa tulvista ja niitä katsoessa äkkään, että tuossahan on hotelli, jossa oli Popkomm reissulla majoittuneena. Tuleva oli noussut hotellin toisen kerroksen ikkunoihin asti. Silloin ensimmäistä kertaa hahmotti, mitä suurtulva todella voi tarkoittaa ja ymmärsi, että kun se on noussut noin korkealle siinä kohtaan, niin tulvan on täytynyt peittää koko vanha kaupunki.
