Kitaran surinaa vuodesta 1986
Sitten mennäänkin kohti kovaa ydintä, kun uusin sukupuu käsittelee Tampereen hardcore-sceneä. Erittäin eläväinen ja tapahtumarikas pala rockhistoriaa. Kuten aiemmissakin sukupuissa, tästäkin löytyi pikku nippu korjattavaa. Korjaukset on tehty ja nyt avautuva versio on 2.0.
Kiitokset faktoissa avustaneille ja sukupuuta tarkistaneille.
https://www.hiljaisetlevyt.com/wp-content/uploads/2021/03/Tampere-HC-sukupuu.pdf
Taas syntyi yksi sukupuu. Nyt Turun uudesta aallosta ja sen erilaisista jatkeista. Tällä kertaa minuakin isomman työn teki Aku-Tuoma Mattila, jolta tulivat kaikki kokoonpanot, iso nippu tekstejä ja joka tarkisti minun tekstini. Minä sitten piirsin homman kasaan. En nyt epäile Akun ammattitaitoa, mutta siltä varalta että tuonne olisi joku virhe lipsahtanut, niin kuten aina: Korjauksia otetaan erittäin mielellään vastaan ja ne päivitetään noin viikon päästä sukupuuhun ja korjattu versio laitetaan tälle sivulle. Eipä muuta kun mielen kiintoisi hetkiä Turun rönsyilevän scenen parissa.
https://www.hiljaisetlevyt.com/wp-content/uploads/2021/03/Turku-sukupuu.pdf
Näitten sukupuitten tekeminen on niin kivaa, että enhän minä malttanut lopettaa. Joku ehti jo toivoakin Lahtea, joten olihan tuo kaupunki missä nuoruuteni pilasin hoidettava. Tuo ensimmäinen aalto oli kovinkin tuttu paikan päällä olleena, myöhempi Lahden punkvaiheita onkin sitten tullut katsottua kauempaa. Jostain syystä tämä on piirrosteknisesti hankalampi tehdä kuin edelliset. Ihan tyytyväinen en ole ratkaisuun, että jouduin nostamaan Boomslangin aikajärjestyksessä ylöspäin, mutta eiköhän homma ole silti ihan seurattava / luettava. Vaikka useampikin ”kokemusasiantuntija” on ansiokkaasti kommentoinut työtäni, on tässäkin varmaan joitakin kirjoitusvirheitä, vääriä soittimia tai muita lipsuksia. Löytyneitä virheitä saa minulle oikaista. Keräilen niitä viikon ajan ja teen sitten korjaukset kerralla ja päivitän uuden version Hiljaisten sivuille.
Linkki PDF:n: https://www.hiljaisetlevyt.com/wp-content/uploads/2021/03/Lahti-Sukupuu.pdf
Nyt on väkerretty oikein kunnolla. Samaan aikaan kun aloin tehdä Kouvolarockin sukupuuta aloitin myös Tampereen. Se rajautui pikaisesti punkin ja uuden aalloon ensimmäisen aallon bändeihin. Joskus myöhemmin tulevat varmaankin Tampereen 80-luvun HC-scene ja 70-luvun manserock. Ovathan nämä asiat tuossa ingressitekstissäkin, mutta korostetaan, että sukupuu pyrkii seuraamaan ennen kaikkea 1976-1979 aloittaneiden bändien ja näiden jäsenten vaiheita. 1980-luvun puolella olevia bändejä on mukana vain, jos niillä on kytkentöjä noihin aiempiin. Sukupuu on jälleen kerran yleiskuva ketä mukana pyöri ja karkea lista levyistä joita tehtiin.
Ensimmäisen esillä olo viikon aikana tuli muutamia korjauksia (väärä soitin, typo nimessä, yhdyssanavirheitä, jne.). Ne on nyt korjattu tähän esillä olevaan versioon.
Jos kuvan klikkaaminen ei toimi, niin suora linkki PDF-tiedostoon on:
https://www.hiljaisetlevyt.com/wp-content/uploads/2021/03/Tampere-punk-sukupuu.pdf
Tässä olisi sitten kolmas askartelun tulos: Rovaniemi. Aika hyvin uskoisin kattavan kaikki levyttäneet bändit vuosituhannen vaihteeseen asti. Ingressitekstissä maininta muutamasta poisjäännestä Eipä muuta kuin Rovaniemen rockhistoriaa tutkimaan.
Tämä on korjattu versio, johon on huomioitu 19.2. mennessä tulleet kommentit.
Jos kuvan klikkaaminen ei avaa sukupuuta, niin tässä suora linkki siihen: https://www.hiljaisetlevyt.com/wp-content/uploads/2021/02/Rovaniemi-Sukupuu.pdf
Jokunen viikko aikaisemmin tekemäni Kouvola-rockin sukupuu sai niin hienon vastaanoton, että innostuin tekemään toisenkin tällaisen Pete Frame –henkisen sukupuun, nyt Salosta. Se kattaa lähes kaikki levyttäneet salolaiset bändit aina vuosituhannen vaihteeseen asti.
Erityisen iso kiitos Time Lähteenmäelle avusta. Ilman Timo useampikin hiukan pienempi bändi olisi jäänyt pois ja puun tarkkuus ei olisi tuota luokka mitä se nyt on. Lisäksi Timo piiskasi minua korjaamaan kirjoitusvirheitä, joita lukihäiriöni tekstiin aina mukavasti mahduttaa.
Nauttikaa siis toisesta palasta paikallishistoriaa.
Jos kuvan klikkaaminen ei toimi, niin suora linkki PDF:n on: https://www.hiljaisetlevyt.com/wp-content/uploads/2021/02/Salo-Sukupuu.pdf
Tässä päivitetty versio Kouvola rockin sukupuusta. Pieniä korjauksia siellä täällä ja Kohtalon Lapset lisätty. Kiitti kaikille aktiivisille ihmisille, jotka niitä lähettivät.
Kiinnostus oli sen verran suurta ja kiitokset lämmittivät, että aloin tehdä toista vastaa eräästä toisesta kaupungista. Viikon pari sisällä se varmaankin löytyy täältä Hiljaisten Levyjen blogi-osuudesta.
Rock on!
Linkki PDF-tiedostoon, jos kuvan klikkaaminen ei toimi: https://www.hiljaisetlevyt.com/wp-content/uploads/2021/03/Kouvola-Sukupuu.pdf
Se että Hiljaiset Levyt on julkaissut ulkomaisten artistien levyjä, on pitkälti ajautumista tilanteeseen. Oikeastaan koskaan ei ollut tarkoitus julkaista Hiljaisilla Levyillä ulkolaisten artistien levyjä. Ulkolaisia artisteja varten perustettiin Miettisen kanssa lyhytikäinen JukKim Records. Sitten kuitenkin aikanaan kävi niin kuin kävi.
WWW:n alkuaikoina punklähteitä ei netissä ollut montaakaan ja minun Punknet77 keräsi yleisöä ympäri maailmaa. Myös bändeiltä alkoi tulla sähköposteja ja he pyysivät lisäyksiä sivustolle ja/tai linkityksiä omiin sivuihinsa. Tästä alkoi varsinaisesti ulkolaisten kontaktien karttuminen. Toki oli ulkolaisten bändien keikoilla käynyt höpisemässä artistien kanssa, mutta se oli enemmän sellaista ”I’m great fan of your, I have all your records” tyyppistä small talkia.
Ensimmäinen levyyn ja ystävyyteen päätynyt suhde alkoi aivan toisella tavalla. Kyse on lapsuuden sankaristani Tim ”TV” Smithistä. Adverts oli minulle punkaikoina se kaikkein tärkein yhtye. Kaikki alkoi niin, että Ujon Tommi, joka myös oli Adverts-uskovainen, oli huomannut, että Tim teki soolokeikkoja Saksassa 1990-luvun lopulla. Tommi alkoi järjestellä matkaa sinne ja pyysi minua ja toista kaveriaan mukaan. Olin kovasti kiinnostunut lähtemään, mutta lopulta tuli ylivoimaisia esteitä. Tommi ja Hessu menivät sitten kaksin. Keikka oli ollut erinomainen ja kaverukset olivat menneet juttelemaan Timin kanssa sen jälkeen. He kertoivat hänelle muun muassa, että Suomen suurin Advertsfani, jolla on levy-yhtiö Suomessa ei päässyt paikalle. Tim sanoi, että no, hän sitten voi varmaan järjestää Suomen kiertueen. Kaksikko vakuutti Timille, että totta kai voi. Suomeen tultuaan he kertoivat minulle ilouutisen, että minä järjestän Timin Suomen kiertueen. Olin, että jaahan että nyt tällaista, mutta mikäs siinä. Järjestin ensimmäisen kiertueen, sain Karvisen Harrin tekemään paperityöt. Homma meni hienosti ja tutustuin Timiin. Kiertueella Punk Lurex OK Timin lämppärinä ja he soittivat yhdessä muutamia Adverts biisejä encorena. Kaikki olivat kiertueen loputtua tyytyväisiä ja todettiin, että tämä pitää ottaa uusiksi. Näin tehtiin ja taas kaikki meni erinomaisesti. Kun alettiin puhua, että otettaisiinko taas uusiksi, niin silloin keksin ehdottaa, että joo, mutta tehdään saman reissun aikana yhteislevy. Ehdotus sai innostuneen vastaanoton ja tammikuun 2000 kiertueen yhteyteen varattiin pari päivää levyn teko varten Jani Viitasen Headline studiolle ja niin syntyi Hiljaisten ensimmäinen ulkolaisen artistin levy. Myöhemmin tehtiin vielä TV Smithin single.
Kaikki jutut eivät tietenkään menneet yhtä hyvin tai kuivuivat kasaan. Kerrotaan näistä epäonnistuneista hankkeista yksi. Kun tuo TV Smith homma oli kaikkineen (kiertueet ja levy) loistavasti, mietin että kenen kanssa oli hienoa uusi tuollainen tarina. Ensimmäisenä mieleen tuli omista suosikeistani Wreckless Eric. Tuohon aikaan mies esiintyi omalla nimellään (Eric Goulden) ja olin nähnyt hänet pari kertaa Amsterdamissa. Otin mieheen yhteyttä ja kaikki näytti hyvältä. Karvisen Harri tuli taas tekemään käytännön hommat kiertueen kanssa. Sovittiin kuinka paljon Eric saa keikoista ja paikat saatiin varmistettua. Sitten Harri lähetti valmiit paperit faksilla Ericille. Niissä oli sopimukset, joista selvisivät mitä paikat maksavat, pakolliset maksut (mm. lakisääteinen eläkemaksu) ja mitä Ericille tilitetään. Kun Eric sai paperit, hän veti keilapallon nenään muutamien eurojen eläkemaksusta. Mies raivosi, että luuletteko te todellakin, että hän tulee viettämään eläkepäivät Suomessa, ei todellakaan! Yritimme selittää, että emme niin luule, että tämä on lakisäätäinen juttu ja saat käteen juuri sen summan mikä alun perin sovittiin. Eric vaati että eläkemaksua ei saa maksaa tai hän peruu keikat. Tähän homma sitten kaatui Ericin kanssa. Myöhemmin kun tulin tuntemaan enemmän Brittipunkkareita, niin selvisi että saman tyyppisiä kummallisia vääntöjä oli Ericillä ollut yhden jos toisenkin kanssa.
Se että olin julkaissut TV Smithin levyn, avasi ovia. Kun juttelin keikkojen jälkeen bändien kanssa ja kerroin että olin TV Smithin kanssa tehnyt yhteistyötä, niin ei mennyt aikakaan kun Facebookin ilmestyi kaveripyyntö. Verkosto kasvoi ihan huomaamatta ja alkoi johtaa toisiin erilaisiin yhteydenottoihin. Attila the Stockbroker otti yhteyttä ja kyselisi pienen kiertueen mahdollisuudesta. Miehen kanssa oli helppo tulla juttuun ja hän tuntui olevan muutenkin niin sanotusti samalla aaltopituudella. Kiertue järjestyi, nyt minua auttoi Berglundin Joose, koska Harri oli lopettanut keikkamyynnin. Kiertue meni kivasti, tutustuttiin Attilan kanssa lisää ja kun nähtiin Rebellionissa niin Attila kysyi, että julkaisenko hänen 40-vuotisjuhlalevyn. No kyllähän se minulle sopi.
Kaikki yhteistyöt eivät lähteneet minusta. Miika Söderholm oli pitkään ollut yhteydessä Boys miehiin, etenkin Casino Steeliin. Kun alettiin tekemään Uskovainen singleä, niin Miika heitti ideaa että pyydetään Casinoa soittamaan levylle. Innostuin tietysti aiheesta. Homma lähti rullaamaan erinomaisesti ja lopputuloksena melkein koko Boys soittaa singlellä.
Mickey Jupp oli taas ihan oma lukunsa. Mies oli kypsynyt bussinekseen ja lopettanut aktiiviuran. Hän kuitenkin teki jatkuvasti uusia biisejä, äänitti niitä kotistudiollaan ja myi itsepoltettuja CRr:iä faneille. Alasen Anssi osti niitä ja aina kun uusi kotipolttoinen tuli Anssi kehui sen ja sen biisit maasta taivaaseen. Kun Anssi oli jo useamman levyn kehunut, niin kysyin Anssilta että jos ne biisit on niin älyttömän hyviä, niin eikö parhaat niistä kannattaisi julkaista LP:nä. Anssi ja pari muuta Juppin FB-ryhmän luottohenkilöä saivat Mr. Grumpyn pään kääntymään ja näin pääsin julkaisemaan aivan käsittämättömän hienon levyn.
Tätä kirjoittaessa on yksi projekti aika pitkällä suunnitteilla. Joulun välipäivinä tuli sähköpostia yhdeltä artistista jonka kanssa olen ollut jutuissa jo vuosia ja hän kysyi voisinko julkaista heiltä singlen. Artisti oli sellainen, että vastaus oli välittömästi: KYLLÄ! Nyt on käyty yksityiskohtia läpi ja nimen kerron heti, kun asia on lopullisesti selvä. Kannattaa seurata tämän saitin uutispuolta, sillä sinne tulee ehkä jo viikon sisällä tieto mielenkiintoisesta julkaisusta. Hiljaisten Levyjen tarkoitus on edelleen julkaista ennen kaikkea suomalaista musiikkia, muuta tuskinpa tämä uusinkaan ulkomainen levy jää viimeiseksi ei-suomalaiseksi julkaisuksi.
Petteri Mikkilä kertoo mitä bändille tapahtui edellisen ja tämän levyn välissä: ”for Humanity oli koostunut vuosien 1990-1994 materiaalista ja oli luokiteltavissa vielä melodisemman punk/hc:n kategoriaan, niin sen jälkeen alkoi tyyli hieman muuttua. Nyt alkoi tulla uutta materiaalia, joka oli huomattavasti nopeampaa ja rajumpaa – melodioiden kustannuksella. Jopa siinä määrin, että keväällä 1995 bändiin pestattiin uusi ankaramman ulosannin omaava huutaja Sami pietarsaarelaisesta Ödeema-bändistä. Samin kanssa treenattiin koko kevät ja hän veti bändin kanssa muutaman keikankin kevään mittaan. Jantsa toi treeneihin myös vanhan bändinsä Treblinkan jäämistöstä pari biisiä (Muuttolinnut sekä Tuhoojavirus), joista Muuttolinnut -biisi päätettiin ottaa Juggling Jugularsin settiin. Loppukeväästä tuli kuitenkin jo aavistus, että tämä nopea hardcore ei ole sittenkään bändin lopullinen linja, joten bändi päätti hiukan ennen studiota jatkaa ilman Samia.”
Pari edellistä levyä oli tehty Tampereella. Nyt yhtye halusi tehdä äänitykset nopeasti Seinäjoella itse valitsemassaan studiossa ja äänittäjän kanssa. Studiopäivä oli sunnuntai 21.5.1995 ja paikka melko tuore Soundwall Studio, joka toimi vielä 90-luvulla Nuorisokeskuksen (aka Vanhan teatterin) tiloissa. Sinne bändi tuli suoraan Kuopiosta keikalta ja äänitti päivän aikana 16 biisiä. Äänittäjä Petteri Karri päivitteli alussa biisien runsasta määrää ja siihen varattua aikaa, mutta valmista tuli. Tiistaina 27.6.1995 äänitettiin laulut ja tehtiin miksaus. Valmiista biiseistä tiputettiin pois kaksi biisiä It´s Selfish sekä Not From My World). Levyn biiseistä kannattaa erikseen mainita Harmless Business? Toisen Vaihtoehdon sivuilla käytiin kiistaa Finnskin Recordsin nimellä natsilevyjä jaelleen levymogulin kanssa ja tästä kiistasta tehtiin tämä biisi. Lisäksi kansissa on muutama leike Toisesta Vaihtoehdosta.
Jantsa teki ja painatti levyyn Vaasassa Toisen Vaihtoehdon painopaikassa edulliset taiteltavat kaksiväriset julistekannet, joihin hän oli liittänyt strippejä anarkistiselta Wildcat-sarjakuva-albumeilta (taitelija Donald Rooum) sekä kääntöpuolen julisteeksi jostain perulaisesta punk-zinestä löytyneen kansikuvan. Tästä kuvasta tehtiin myöhemmin Juggling Jugulars -paitojakin.
Levyn biisejä tuli löytymään aika monelta julkaisulta. Puolalaisen Trująca Fala julkaisu ...So Fucking Fed Up! piti sisällään kaikki Positively Fed Up! ja …For Humanity biisit. Saksalainen Break The Silence julkaisi Juggling Jugularsin kokoelma-CD:n The First Decade, jolla on useampikin tämän leyvn biisi. Yksittäisiä biisejä löytyy seuraavasti: No Fucking War ja Master saksalaiselta They Won’t Take Us Alive LP:ltä, Liberation ranskalaiselta Okara / Kamizole Benefit CD:ltä ja Popularized Fascism saksalaiselta Missing In Action LP:ltä. Minulle ei ollut osaa eikä arpaa näihin julkaisuihin, vaan bändi hoiti nämä aivan itse.
Mahtavat Lämpöpussit oli kokenut isoja miehistönmuutoksia sitten ensi single. Toinen kitaristi Lahtinen oli jättänyt bändin ja epäonnistuneen Oulun keikkareissun jälkeen Pesosen Raimokin lähti yhtyeestä ja hänen tilalleen rumpuihin tuli Kari Salminen, joka oli soittanut Wrumissa. Raimon lähtö oli siinä mielessä minulle ikävä, että Raimo oli se jonka kanssa olin kaikki asiat hoitanut. Salomies toki oli bändin nokkamies ja tehnyt isoimman osan biiseistä, mutta Raimo oli se jolta kaikki käytännön asiat hoituivat.
Biisimateriaali tälle levylle on hiukan erilaista mitä olin varhaisten demojen pohjalta kuvitellut. Salomies otti mukaan lähinnä omia biisejään – vain Kohtaaminen oli Koistisen ja Palviaisen käsialaa. Osa kappaleista oli aika vanhoja – Kauneus ja Terveys oli kahdeksankymmenluvun loppupuolelta. Erinomaista materiaali kaikki.
Levy äänitettiin KC-Sound Studiossa Turussa. Äänittäjänä toimi Christer Karjalainen. Palviainen muistelee, että levynteko oli yhtä juhlaa, biisit oli treenattu hyvin ja ilmapiiri äänityksissä hyvä. Eero Hyyppä (tunnetaan myös nimellä Eero Jones) auttoi tuottamisessa ja soitti vielä syntsat Täydellisyys biisiin. Eero Pentti puolestaan hoiti kuljetusten lisäksi taustahuudot Tanssi –biisiin.
Levyn masteroi Petja Valasvaara, kansikuvan maalasi Ninni Koskivaara ja kannet kasaan laittoi Jari Myllykoski. Minä puolestani kirjoitin tiedotteen, jossa luki muun muassa: ”He ovat tahattoman undergroundin kuninkaalta ja flegmaattisen sekä apaattishenkisen punkin lipunkantajia – huomenna, sillä tänään ei jakseta lähteä lippua kantamaan.” Tuo viittasi myös siihen, että bändin aktiviteetti oli selvästi laskenut Raimon lähdön jälkeen. Kuvaava yhtyeelle on Palviaisen Jaakon kertoma tarina levynjulkkarikeikasta: ”Meillä oli levynjulkkarikeikka ravintola Moselissa, Ursininkadulla Turussa. Siellä me sitten Salmisen kanssa päivystettiin, mutta Salomies ei päässyt koskaan paikalle. Ehdin jo huolestua aika helvetisti illan kuluessa, kunnes seuraavana päivänä sain herran avaamaan ovensa, vaikka hän olikin sillä hetkellä kylvyssä. Kun kysyin varovasti, että mitä vittua, niin sain aran vastauksen: ”Mutta, kun mä tulin hulluksi.” Eihän siinä voinut muuta kuin todeta, että niin.” Tämän levyn jälkeen bändi hiipui pikkuhiljaa pois.
