
Tiesin Butchersin jo sen ensimmäisen rupeaman (1984-1990) aikana. Sen jälkeen Sami Sivil perusti Faux Pas bändin, jonka kiinnittämistä Hiljaisille mietiskelin Gotta Grow Up? EP:n jälkeen, mutta ennen kuin pääsin mietiskelyä pidemmälle yhtye hajosi.
Butchers aktivoitu uudestaan 1995. Jonkin verran tämän jälkeen Sami aloitti suutarina Tampereen rautatieaseman tunnelissa. Kävelin siitä ohi useita kertoja viikossa ja toisinaan jos Sami ei ollut asiakkaita, niin pysähdyin hetkeksi juttelemaan. Näin tuli pysyttyä aika hyvin Butchersin touhuista perillä. Vuosia meni, ennen kuin 2015 tällaisessa keskustelussa tuli esille, että Butchersilla oli joitakin uusia biisejä, joille ei ollut julkaisijaa. Bändin musiikki oli hyvää, livenä yhtye todella toimi ja Sami oli ”hyvä jätkä”, mikä oli aina yksi tärkeimpiä kriteerejä, kun bändiä Hiljaisille kiinnitetään, joten oli oikeastaan aika helppo sanoa, että mikäs siinä.

Marraskuussa 2015 bändi kävi studiossa ja toimitti minulle singlen nauhan. Se oli jopa parempi, kuin odotin. Vielä oikeastaan isompi yllätys oli, kun Sami samalla ilmoitti, että bändi toimittaa myös kansitaiteen. Tai se ei ollut vielä yllätys, vaan se kuinka hienoa ja valmista se oli. En ollut tietoinen, että Pauli Maukonen oli graafinen suunnittelija ja vieläpä sellainen, jolla on taiteellista näkemystä. Levyn kansi on pelkistetty, jossa on Butchers-logo, joka näyttäisi olevan vesiväreillä maalatun pohjan päällä. Siinä oli minusta sellainen upea vanhahtava vivahde.
Pauli kertoi kannen tekemisestä: ”Tavoittelin laadukkuutta ja arvokkuutta viskietikettimäisellä tyylillä, kuitenkin teksteissä samalla tyypillisesti Butchers tyyliin pilke silmäkulmassa. Tuolloin 30 vuotta täyttävä bändi oli autenttista vintage-laatua omassa sarjassaan. Old School psychobändinä pisimpään kasassa oleva orkesteri Suomessa. Takakanteen saimme ostettua Jyrki Kallion ottaman hienon ja tunnelmallisen kuvan Tampereen Klubin keikalta. Taustalle roheeta tuunia ja tekstuuria maalasin musteella.”

Levyyn tehtiin myös sanoituslappunen, mutta niitä tuli painettua jostain syystä vain 150, eli niitä ei ole kaikkien levyjen mukana. Tuossa liitteessä on tekstien lisäksi Paulin piirtämä upea naispaholaisen.
Paulikin tuli havaittu hyväksi tyypiksi ja Pauli on sittemmin tehnyt Hiljaisille joitakin levyn kansia sekä muuta grafiikkaa.
Levyt tehtiin Saksassa MY45 tehtaalla. Levyjä tehtiin 250 mustalla vinyylillä ja 100 punaisella. Kun tehdas vaihtoi värin lennosta, niin noin 10 kappaletta on hassuja väli malleja, joissa on punaista ja mustaa, toisissa punaista enemmän, toisissa mustaa enemmän.

Sinkun julkaisupippalot pidettiin 15.4.2016 Tampereella O’Haras-ravintolassa, josta myöhemmin tuli Maanalaisena tunnettu paikka. Lämppärinä oli toinen Hiljaisille levyttänyt bändi Mean Idols.
PS. Tavallisesti kuvina näissä on vain valmiiseen levyyn liittyvät kuvat, mutta tällä kertaa on ylimääräinen kollaasikuva, jossa on singlen kannen ensimmäinen luonnos ja singlen painoksen värinvaihto kappale.



