Alivaltiosihteeri oli jo siirtynyt määrittelemättömälle tauolle, joka tarkoitti itse asiassa sitä, että bändi tuli tämän jälkeen tekemään vain erittäin satunnaisia keikkoja. Yhtyeeltä oli jo julkaistu normaalien levyjen lisäksi niin livelevy, kuin bändille oli tehty myös tribuuttilevy, joten oikeastaan puuttui vain kokoelmalevy, joten pitihän sellainen tehdä. Varsinkin kun alkupään tuotanto oli ollut loppuun myyty jo pitkään.
Levystä tehtiin best of -kokoelma kuitenkin niin, että se kattoi bändin koko uran. Lähtien ensimmäisen singlen A-puolesta päättyen Innostuneet Sonnit albumiin. Muutama harvinaisempi sinkkujen B-puoli otettiin myös mukaan. Lisäksi kaikki aiempien Alivaltiosihteerin levyjen mukana ilmestyneet Kansakunnan Selkäranka– lehdet skannattiin ja niistä tehtiin yksi PDF-tiedosto, joka lisättiin CD:lle. Levy on siis ns. multimedia-CD.
Bookelettiin jokainen bändi jäsen muisteli levyllä olevia biisejä. Osa kommenteista oli todella lyhyitä ja kummallisen oloisiakin (”Tämän kappaleen haluan unohtaa, ja aika hyvin olen unohtanutkin”), osa hyvin pitkiä ja perinpohjaisia analyysejä. Kansi filkkojen teossa kävi kuitenkin niin, että bookletin sivut menivät väärään järjestykseen, mikä paitsi vaikeutti lukemista (jos kappaleesta kertova tarina jatkui seuraavalle sivulle), niin sai myös aikaa sen fiiliksen, että joku bändin jäsenistä kommentoi vain muutamaa kappaletta, kun joku toinen kertoo samasta kappaleesta useamman kerran. Tarkalla tutkimisella kyllä selviää missä järjestyksessä sivut pitää lukea.
Biisit otettiin alkuperäisiltä masternauhoilta ja CD matseroitiin Petjan studiolla, joka merkittiin kansiin Petjan Kopiksi. Kannet teki Japa Mattila.
