Alivaltiosihteerin hajoamisen, tai ehkä paremminkin siirtymisen keikka- ja levytystauolle, jälkeen Pasi Heikuralla ei sävelkynä tylsistynyt, vaan uusia biisejä syntyi. Niille piti löytää uusi bändi, tai siis koota sellainen ja se oli Viewmasters. Syntymäkaupungissaan Salossa r&b-laulajana mainetta niittänyt Puntti Halonen löytyi solistiksi ystäväpiiristä. Halosen myötä laulukielen valinta oli selvä. Puntti oli todennut Pasille heti kättelyssä: ”En ole laulanut suomeksi sitten alakoulun.” Nuori rumpalilupaus Juppo Paavola oli Heikuralle tuttu eräästä aiemmasta projektista. Juppo puolestaan ehdotti basistiksi monessa yhtyeessä rytmiryhmäkumppaninaan toiminutta Ville Rauhalaa.
Keikkailu alkoi ja pian bändin potentiaali noteerattiin. Jussi Niemi kirjoitti yhtyeen Telakan keikasta marraskuussa 2001: ”Paavolan Jupon ja Rauhalan Villen monissa bändeissä hyödynnetty rytmityö ei pettänyt nytkään ja Pasi Heikura yllätti salajatsahtavan soolokitarisminsa cooliudella. Komppikitaristi Puntti Halosen käheä laulusaundi ei tullut väkinäisesti pusertamalla, kuten niin usein tässä lajityypissä. Väitän, että vilkkaalla keikkailulla Viewmastersista hioutuisi melko nopeasti hyvinkin kilpailukykyinen soittokunta.”
Kun demo saatiin valmiiksi, kiikutti Pasi sen minulle ja minä totesin, että kyllä tässä voidaan yhteistyötä jatkaa. Päätettiin aloittaa hyväksi havaitulla kaavalla: Ensin pikkulevy, jolla nimeä tehdään tutuksi ja sitten jonkin ajan päästä pitkäsoitto. Maaliskuussa 2002 yhtye vetäytyi studioon tuottajaksi pestatun Otto Hallamaan sekä äänittäjä Meelis Niinin (Meelis oli toiminut Alivaltiosihteerin äänimiehenä) kanssa. Otto soitti levyllä myös koskettimia. Biisejä äänitettiin niin Tullikamarilla, JJ-Studiossa, kuin Melliksen luona. Tuloksen oli viisi kappaletta: Forever Tonight / What Do You See When You Close Your Eyes / Secrets / Art Of Love / Fine Day. Kannet levyyn teki Esa Karttula.
Markku Makkonen arvioi levyä Tamperelaiseen mm. näin: ”Alivaltiosihteeri Pasi Heikuran kynästä ja kitarasta lähtenyt Viewmasters-materiaali ei ole aivan poikasten tavaraa. Heikuran itsensä kepitys liikkuu näkemyksellisesti kepityksen ja näppäilyn rajamailla, mutta varsinaisen mieshormoonipaukun keitokseen lisää laulaja Puntti Halonen. Mister Halosen äänessä on karheutta, joka vain korostuu live-tilanteissa: Viewmasters-vokalistin lavaolemuksesta ei ole intiaani kaukana.”
Antti Marttinen kirjoitti Soundiin 9/2002 näin: ”Pasi Heikuran moninaisista musiikkiprojekteista on nyt julkaistu Viewmasters-nelikon viiden biisin mini-lp Forever Tonight. Jälki yllättää: soljuvila kitaroilla siivitetty lennokas pop (säv. & san. Heikura) voisi olla kotoisin huomattavasti lännempää, miksei toisesta ajastakin. Ainakin tätä projektia varten Heikuran kuulu AC/DC-diggailu on jätetty sivuun ja jos Neil Young -osastoa on suodattunut mukaan, se on lähempänä Harvestia kuin Weldiä. Fine Day on tasavahvan joukon napakoin rock-pala.”
