Monenlaista on minulle sattunut Hiljaisia Levyjä luotsatessa, mutta nyt sattui taas jostain aivan uutta. Koskaan ennen en ole nauranut ääneen, kun olen yhtiön levyjen arvosteluja lukenut. Nyt sitten tämäkin on koettu! Eikä ollut ollenkaan hassumpi (pun intended) kokemus. Vai mitä olette mieltä esimerkiksi lauseesta: ”Käsilläni ei ole valitettavasti nyt myös sitä alkuperäistä versiota, jotta empiirinen tutkimukseni ja kliininen vertailu saisi ahomansikkansa kakun päälle, mutta voin vakuuttaa teille, että kyllä musiikki tässä eksemplaarissa kulkee hyvin etenevästi ja äänitteen sittemmin aikaansaatu puunaus tuntuu mainion tuhtina. Voidaan sanoa sen tekevän ns. gutaa äänialueen alapäässä (ei alapäähuumoria, toim.huom.).”
Koko arvio on luettavissa täällä: https://riffi.fi/artikkelit/levyarviot/alivaltiosihteeri-yeah-baby-yeah-huumoria-tajuan
Annan tälle arviolle viisi tähteä viidestä
Jukka ”kriitikoiden kriitikko” Junttila