Olin julkaissut vuotta aikaisemmin Vaavin demo- ja livekokoelman CD:nä. Sen jälkeen Kari Hipponen alkoi puhua uuden Vaavi levyn tekemisestä. Olin nähnyt bändin viimeisen vuoden aikana pari kertaa livenä, ja tiesin sen olevan hyvässä iskussa, joten mikäs siinä. Bändin kokoonpano oli nyt Ilkka Isotupa (laulu, kitara), Kari Hipponen (kitara, laulu), Frans Hipponen (basso, laulu) ja Juho Kavasto (rummut, laulu). Frans on Karin poika.
Kari Hipponen kertoo levyn taustoista: ”Biisejä oli jäänyt erilaisista syistä talteen 1970-, 80-, ja 90-luvulta. Ja myös muutama uudempi biisi alkoi löytää tiensä Vaavin työpöydälle. 2015 alettiin olla siinä tilanteessa, että uusi Vaavi-lp oli enää muutamaa biisiä vaille valmistumassa. Syksyllä 2016 alkoi sitten cd-julkaisun viimeinen voitelu Salon ja Tampereen treenikämpillä.
Albumin esituotannon loppusuoralla alkoi hahmottua, että tätä levyä työstettiin julkaisukuntoon marraskuussa 2014 kuolleen Tommi Micklinin muistolle – Harmaa Mies biisi kuvailee yhdestä näkökulmasta Tommia ja tuosta biisistä löytyi lp:lle nimi. Ja ajatus levyn kannesta syntyi saman tien eli Fia Hipposen maalaus olisi juuri sopiva tähän yhteyteen.
Kämäset Jukkeli oli kuullut, että Vaavi on menossa studioon alkuvuodesta 2017. Tapaaminen sovittiin ja tulos oli se, että albumi julkaistaisiin Kämästen Levyjen toimesta myös vinyylinä [minä olin luvannut julkaista vain CD:n, Jukan huom.]. Projekti sai näin lisää painetta ja myös duunia. Studioaika saatiin sovittua Viitasen Janin kanssa Headline Studiolle helmikuulle 2017 – kaksi viikonloppua ja lisäksi pari päivää miksaukselle. Studiossa oli tarkoitus toimia ns. vanhanliiton metodeilla eli pohjat livenä, ei käytetä klikkiä ja päällesoitot & laulut tehdään mahdollisimman tehokkaasti turhaa sekoilua vältellen – viikossa levy valmiiksi miksauksineen oli metodina ja sen mukaisesti treeneissä valmistauduttiin studioäänityksiin.
Vaavin vuodenvaihteen viimeistelytreenit päättyivät siihen, että rytmiryhmä kadotti yhteisen sävelen ja Pepe totesi, että levylle hän voi tulla soittamaan mutta keikoille hän ei enää lähde. Jo 1970-luvulla alkanut bändin pitkä perinne kalkkiviivoilla tapahtuvasta kaaoksesta sai näin jälleen uuden version. Tilanne oli se, että jos levy tehdään, niin keikoille on pakko päästä – levyä pitää promotoida ja bändin pitää saada maksettua studiokulut. Stupido Booking oli kiinnostunut hoitamaan keikkamyynnin eli nyt piti nopeasti päättää, tehdäänkö levy vai unohdetaanko koko homma. Tammikuun alussa 2017 soitettiin Tampereella koesoitto Juho Kavaston kanssa ja homma toimi niin hyvin, että studioaikoja ei alettu perua. Pepe soitti levylle rummut ja oli muutenkin täysillä mukana studiotyössä ja maaliskuussa alkoivat treenit Juhon kanssa keikkasetin rakentamiseksi. Huhtikuun lopulla 2017 alkoivat lp:n promokeikat. Juho oli Vaavissa 2017–19 ja Pepe palasi rumpaliksi 2022 Vaavin aktivoituessa uudelleen.
Levyn äänitykset sujuivat kutakuinkin suunnitelman mukaisesti. Janin kanssa minä olin tehnyt töitä monen projektin parissa jo 1990-luvun alusta lähtien ja muutkin vaavit olivat tehneet studiohommia Viitasen kanssa useamman kerran. Miksauksessa otettiin huomioon se, että levy julkaistaan myös 33:na eli masterointiin tehtiin sopivan teknisesti turvallista äänimaailmaa kahta erilaista masterointia varten. Maaliskuun alkuun oli sovittu masterointi Alhon Jarnon kanssa ja homma eteni kuten aina Jarnon kanssa – sulavan joutuisasti.”
Levy lehdistötiedotteessa todettiin mm. : ”Punk, Uusi Aalto, Vaihtoehto-rock – kaikkia näitä on käytetty kuvaamaan Vaavin musiikkia vuodesta 1978 lähtien. Bändi itse on halunnut aina tarjota kuuntelijoille vain vaihtoehdon valtavirralle. …. Vuodesta 2007 lähtien bändi on tehnyt taas säännöllisesti muutaman keikan vuodessa ja viime vuonna yhtye alkoi toimia vakavammalla mielellä uudestaan. Silloin ilmestyi julkaisemattomista tallenteista koottu ”Romulaatikko” (HILL-053) ja nyt on vuorossa ”Viimeinen Elävä Köyhä”. Tämä on ensimmäinen kokonaan uutta materiaalia sisältävä Vaavi-albumi vuoden 1981 jälkeen. Levy osoittaa, että yhtyeelle aikoinaan tavaramerkeiksi muodostuneet tarttuvat uuden aallon melodia, omaperäinen katsantokanta ja hienosti rullaava toteutus ovat tallella.”
Turun Sanomat kirjoitti levystä mm. näin: ”Dystopia uusi levy ei ole, vaikka sille Maailmanloppu mahtuukin. Vaavi, jonka takavuosien miehistöstä jäljellä ovat laulaja-kitaristi Ilkka Isotupa ja kitaristi Kari Hipponen, pitää kiinni poikavuosiensa punk rockista ja uudesta aallosta – hyvässä ja pahassa. Levyn alku tekee selväksi, että perusasiat ovat hanskassa”
