Avainsana: Julkaisut

Julkaistu

Hiljaiset julkaisut osa 92 – Hundred Million Martians: I Wanna Be Your Boyfriend (CD-EP; Hiljaiset Levyt HICKS-048) 2.10.1998

Kuten jo aiemman Hundred Million Martians levyn kohdalla tuli todettua, niin bändi keksi mitä hauskempia ja erikoisempia ideoita. Yksi erikoisimmista ideoista oli ehkä I Wanna Be Your Boyfriend cd-ep. Kantavana ajatuksena oli tehdä versiot eri bändien samannimisestä kappaleesta ja joukkoon oma biisi. Kun bändi esitti idean minulle olin heti myyty, tämä täytyy tehdä.

Coverversiot tulivat sellaisilta yhtyeiltä kuin Rubinoos, Pushtwangers ja Ramones. Levy äänitettiin jo tammikuussa 1998 Turussa Hmmster Sound Studiossa. Sen verran tehtiin vielä kansiin jäynää, että kaikkien biisien pituudeksi merkittiin sama 3:05, mikä itse asiassa ei ole yhdenkään biisiin pituus.

Levyn valmistumisessa tuli erilaista säätöä ja pikku ongelmaa, joka viivästytti levyn ilmestymistä, kuten se, että levyn kansifilmien värijärjestelmä oli väärä ja homma tuli vielä bumerangina takaisin kerran loppu metreillä. Ajat olivat levymyynnillisesti vaikeat ja oli sen verran oppinut, että pienemmällä jakelijalla (mitä MNW:kin oli) julkaisu myi paremmin jos samalla viikolla ilmestyisi jokin iso levy, mikä saisi levykaupat tilaamaan varmemmin paketin ja siihen sitten ottamaan jotain muutakin. Joten aivan lopuksi levyn ilmestymistä viivästytettiin vielä viikko tai kaksi, että se saatiin ilmestymään samana päivänä kuin Depeche Moden uusi albumi.

Omasta biisistään yhtye teki todella hauskan videon, joka löytyy nykyisin Youtubesta.

Lehdistötiedotteessa levyä esiteltiin näin: ”Neljä saman nimistä biisiä, neljä yhtä pitkää biisiä, neljä biisiä joilla on eri säveltäjät! I Wanna Be Your Boyfriend lienee yksi kaikkien aikojen suosituimmista biisin nimistä, nyt ja varmaan vastaisuudessakin niin meillä kuin Marsissakin. Hundred Million Martianskin päätti heittää oman sävelkynänsä jäljen soppaan, mutta ”one louder” periaatteella purkitettiin samalla kolme saman henkistä ja tietty, nimistä powerpop palaa. Nuo laina versiot ovat Ramonesilta, Rubinoosilta ja Pusthwangersilta – noilta voimasointujen, isojen kitaroiden ja melodia räjähteiden taitajilta. Mutta eipä häviä aatetovereille yhtään HMM:n omakaan näkemys aiheeseen, pikemminkin päinvastoin. Kukapa tyttö ei ottaisi Jyrkiä poikaystäväkseen näin koskettavan, mutta riehakkaan tunnustuksen kuulleessaan?”

Julkaistu

Hiljaiset julkaisut osa 91 – Wolfmen: Urban Voodoo (CD; Hiljaiset Levyt HILL-030) xx.05.1998

Edellisestä täyspitkästä Brutalista oli ehtinyt kulua lähes neljä vuotta, ennen kuin Wolmen alkoi tekemään uutta levyä. Brutalin  jälkeen yhtye vieraili mm. Saksassa soittamassa Stralsundin festivaaleilla ja keikkaili muutenkin ahkerasti, mutta ajautui sitten näihin paljon puhuttuihin “musikaalisiin erimielisyyksiin”. Tämä johti siihen, että Zimi Söderberg lähti bändistä alkuvuodesta 1997 ja jatkoi omissa projekteissaan. Tilalle tuli bändille hyvinkin tuttu mies Putte Seittonen, joka oli tuurannut joillakin keikoilla ja lauloi taustoja jo Brutal-levyllä, tosin silloin aivan puhtaasti ”vierailevana artistina”. Eikä Putte bändihommissa mikään eilisen teeren poika ollut sillä hän oli jo 80-luvun alussa soitellut mm. Hexenhaus nimisessä synkistelybändissä, sekä Max & the Crooners -rockabilly- ryhmässä, jossa soitti myös hänen veljensä Keijo Q – siis tämä Dingostakin tuttu rumpali.

Zimin lähtö sai aikaan myös pientä muutosta biisimateriaalissa. Linja sinänsä ei varsinaisesti muuttunut, mutta koska Zimi oli suurimmaksi osin vastannut bändin biisimateriaalista, niin nyt täytyi hommia jakaa uudelleen. Korpi ja Koskinen ottivat sävellysvastuun, ja Urban Voodoon materiaalista kymmenen on Korven kynästä, kolme Koskisen, niin ja onpa siellä pari lainapalaakin, Eddie & the Hot Rodsin Do Anything You Wanna Do ja The Sonics -yhtyeen Strychnine, joka kuullaan levyn lopussa salabiisinä.

Levy tehtiin tuttuun tapaan Headline-studiossa Tampereella ja Jani Viitanen äänitti ja tuotti levyn, sekä soitti ”stadium guitarin” Keep On -biisiin. Levyn kannet olivat taas melkoista yhteistyötä. Niiden idea ja suunnittelu tuli bändin Esa Koskiselta, bändikuvat Yki Räikkälältä, etukannen kuva Miksa Huhdanpäältä ja takakannen kuva Moke Laineelta, ja lopuksi homman löi kasaan Japa Mattila. Elävän Säveltaiteen Edistämiskeskus (ESEK) jakoi hakemuksesta tukea äänitetuotannolle. Hiljaisille tätä tukea ei useinkaan saatu, mutta tälle levylle ESEK heltyi antamaan 5000 markkaa tuotantotukea.

Levyn jakelu oli periaatteessa sama kuin edellisten, mutta nyt Skandinavia Music Distribution oli vaihtanut nimensä MNW:ksi (Musiknätet Waxholm), mikä sitten luki tiedotteissa. Tiedotteesta puheen olleen, siinä levyn materiaalia kuvaillaan näin: ”Pohja lepää ajattomassa kitararock perinteessä, jota kuorrutetaan punkin saastuttamalla hardrockilla. Melodioihin ja voimasointuihin uskotaan. Raa’at kitarariffit ja jyhkeät bassot hallitsevat äänimaisemaa, jonka muodostavat tukevat ja täyteläiset soundit, sekä päällekaatuva kitaramuuri. Hienosta tuotantopuolesta vastaa miesten vanha Porin tuttu Jani Viitanen (Yö).”

Julkaistu

Päivitetty julkaisusuunnitelma (marraskuu 2023)

Taitaa Saksassa olla paperi lopussa! Eddie & the Hot Rods sinkut ovat painossa valmiita, mutta levypuristamo ei ole saanut alihankkijaltaan kansia. Tämän takia singlen julkaisupäivämäärää joudutaan siirtämään kahdella viikolla.

Julkaisusuunnitelmaan on tullut yllättävä lisäys, kirja! Syksyn aikana sattui parikin onnekasta yhteensattumaa ja lähes vahingossa löytyi Puolasta halpa print-on-demand kirjapaino, joten päätiin viimeistellä kavereiden mahtavalla avustuksella aikoinaan aloittamani 1976 – Punkin Synty kirjan. Nyt se on painamista vajaa valmis.

Loppuvuoden käsittämättömän laadukas sato ja ensi vuoden alku näyttää tällä hetkellä tältä:

Eddie & the Hot Rods: Why Should I Care / A Million Miles Away (7”)

Julkaisu: 17.11.2023

Eddie And The Hot Rods julkaisi keväällä hienot arviot saaneet Guardians of the Legacy LP:n (“Guardians Of The Legacy is aptly named.” “We’ve waited 16 years for a new Hot Rods studio album – and this one is well worth the wait!”). Mutta bändi ei jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan on äänittänyt kaksi aivan uutta biisiä. A-puolella on kitarat raikuvat upeasti, kun uuden aallon lippua heilutetaan ylpeänä. B-poskella on U-P-E-A tulkinta Plimsouls klassikosta.

Viime vuoden Rodsin Suomen keikan ällistyttivät monet energisyydellään. Uusi kiertue tulossa ja keikkapäivät ovat: To 1.2. Helsinki, Pe 2.2. Hämeenlinna ja La 3.2. Tampere    

Jukka Junttila: 1976 – Punkin synty (KIRJA)

Julkaisu: loppuvuosi 2023

Pinnan alla oli kytenyt jo pitkään. Yhä useampi oli kyllästynyt rockmusiikin kehittymiseen soittotekniikan esittelyksi ja progesoolojen pituuden kasvamiseen. Toisaalta popmusiikin sanoitusten täydellinen merkityksettömyys suorastaan vaati vastavoimaa maailmassa, jossa Vietnamin sota veteli viimeisiään, rotukysymykset olivat pinnassa Etelä-Afrikasta Lontoon lähiöihin, Watergate-skandaali ravisteli maailmaa ja Pohjois-Irlannin konflikti jatkui verisenä.

Tuo väreily sai vuonna 1976 niin paljon tuulta alleen, että kipinät roihahtivat liekkiin: ensin musiikkielämää ja myöhemmin koko maailmaa ravistellut punk sai alkunsa. Nuoriso kyseenalaisti yhteiskuntajärjestelmän ja alkoi muuttaa maailmaa tee se itse -hengessä.

1976 on päivä päivältä etenevä läpileikkaus tapahtumista, paikoista, bändeistä, levyistä ja keikoista, jotka johtivat siihen, että pieni kipinä oli vuoden lopussa etusivun uutisen veroinen tulipalo.

Nuoret Metsänvartija / Pikipojat: Jukka Tolosen hiukset / Sarjamurha (7”)

Julkaisu: loppuvuosi 2023

Hiljaiset Levyt julkaisee yhdessä Joteskii Groteskiin kanssa legendaarisen UJO-konsernin kahden bändin yhteissinglen. A-puolella Nuoret Metsänvartija versioi Adverts-klassikon Gary Gilmore’s Eyes. B-sivulla Pikipojat puolestaan ovat Talking Headsin legendaarisen Psycho Killerin kimpussa. Molemmat toteutettu taattuun UJO-tyyliin, kuten myös levyn kannet.

The Pull My Fingers: Memoirs of a Raccoon (LP)

Julkaisu: 23.2.2024

The Pull My Fingersin esikois-lp Memoirs of A Raccoon julkaistaan alkuvuodesta 2024. Muun muassa Eläkeläiset– ja the Nightingales -yhtyeistä tutut konkarit ovat elämänsä vedossa. Kitaroissa ja melodioissa ei säästellä, kun vetreät herrat julistavat rockmusiikin ilosanomaa. Eri genrejen välillä sujuvasti liikkuvaa yhtyettä on vaatimattomasti verrattu esimerkiksi sellaisiin klassisiin komboihin kuin the Beatles, the Kinks, Pink Floyd, Big Star, Mott the Hoople, the Replacements ja Guided by Voices. Tarjolla siis 12 inhimillisesti sykkivää ajatonta rockkappaletta. Tällä levyllä eivät autotune ja kvantisoinnit juhli; räkäisesti kätkättäviä mekaanisia äänensärkijöitä sentään löytyy.

Manserock-Orkesteri: 20 Vuotta Sikana (uusi versio) / 20 Vuotta Sikana (karaoke versio) (7”)

Julkaisu: helmikuu 2024

Enpä vielä jonkin aikaa sitten olisi uskonut että Hiljaiset Levyt julkaisee levyn, jolla musisoivat: Martti Syrjä, Pate Mustajärvi, Juha Torvinen, Costello Hautamäki, Sami Ruusukallio, Aku Syrjä, Mikko Kangasjärvi, Masa Orpana, Toni Lähteenmäki, Noora Louhimo, Anton Äikäs ja Vesa Holmala. Mutta niin vain tässä kävi. Levy on Vapriikin Mansrock-näyttelyyn (näyttely aukeaa helmikuussa) liittyvä oheistuote ja Hiljaiset Levyt vastaa fyysisen levyn valmistuksesta. Singleä tullaan myymään vain Vapriikin myymällä ja pieni erä Hiljaisten postimyynnissä.

Abortti 13: Punkit Ei Kuole (LP)

Julkaisu: alkuvuosi 2024

Abortti 13:n vuonna 2015 äänitetty ja 100 kappaleen kasettina tuolloin julkaistu legendaarinen 26 biisin best of -nauha näkee päivän valon ensimmäistä kertaa vinyylinä.

Julkaistu

Loose Prick: Meidän Laulu LP tänään levykaupoissa.

Kannattaa taas kaupunkikierroksella poiketa levykauppaan, sillä Loose Prickin varhaisista demoista koottu LP on tästä päivät lähtien saatavilla kaikista kunnon levykaupoista. Niin ja tietysti myös suoraan meiltä.

Loose Prick on ensimmäisen aallon punkrock-bändi. Se perustettiin niinkin aikaisin kuin syksyllä 1977 laulaja Pauli Johanssonin ja kitaristi Jussi Kylliäisen toimesta. Nimenä oli aluksi Loose Prick And The Gob. Kokoonpano vakiintui pian tämän levyn nelikkoon ja yhtyeen nopea ja tuottelias nousukiito alkoi. Loose oli jo vuonna 1978 Rock SM-kilpailun finaalissa ja legendaarisella Hilse-älpeellä vuonna 1979.

Biisejä syntyi tiukkaan tahtiin ja siinä vaiheessa, kun yhtye pääsi Poko Rekordsille oli kappaleita jo enemmän kuin keikkasetillinen. Kun levyjä alettiin tehdä, niin vanhimmat biisit jätettiin pois.

Ensisingle Meitä Potkitaan Päähän ilmestyi 1979. Poko Rekordsin Epe Helenius on todennut debyyttisinglestä, että siitä olisi pitänyt tulla punk-hitti, koska siinä kaikki palaset olivat kohdillaan. Sitä seurasivat klassinen Kaupunki EP (1979), Yöt Ympäri (1980) ja kaksi hienoa LP:tä: Valkoiset Sotilaat (1980) ja Etkö Rakastaisi, Että Joku Rakastaisi (1981).

Loose Prick julkaisi vielä vuonna 1982 seiskatuumaisen Jäätynyt Hymy, mutta sen jälkeen oli menty musiikillisesti niin pitkälle, että bändi oli aika siirtää telakalle ja kaverit jatkoivat muiden projektien parissa.

2000-luvulla Loose Prick aktivoitui uudestaan ja teki yksittäisiä keikkoja harvakseen. Pikkuhiljaa toiminta alkoi kuitenkin aktivoitua ja vuoden 2015 tietämillä yhtye alkoi toimia taas vakituisesti. Vuonna 2018 Hiljaiset Levyt julkaisi livelevyn Kouvola Calling.

Nyt yhtyeen tarinalle tulee päätös ja Loose Prick tekee viimeiset keikkansa vuoden 2023 lopulla. Tämän kunniaksi Hiljaiset Levyt julkaisee Meidän Laulu -kokoelman, joka koostuu bändin varhaisista demoista vuosilta 1978-1979.

Lähes kaikki levyn biisit ovat ennen julkaisemattomia, eikä niitä ole aikaisemmin levytetty. Kyse ei kuitenkaan ole mistään ylijäämäbiiseistä, vaan punkin alkupään vihaisista helmistä. Ne ovat tiukkoja parin minuutin mittaisia rypistyksiä, joissa otetaan ajan hengen mukaisesti kantaa. Bändin ohella Loosen kaverit tekivät myös omaa pienlehteä, Punk-Shanoma -nimistä fanzinea. Levyn mukana ilmestyy Punk-Shanoman erikoisnumero, jossa bändiä läheltä seuranneet rock’n’roll-vaikuttajat muistelevat Loose Prickiä.

Viimeiset keikat: 27.10. Loose Prick, Karanteeni ja Sehr Schnell Tullikamarin Klubilla, 10.11. Loose Prick, Sehr Schnell ja Vihan Muna Kuudennella Linjalla. 11.11. Loose Prick, Kivesveto GoGo, Maanalainen Flanelli ja Tom Roinila Kouvolassa Ravintola Seipäässä.

Julkaistu

Päivitetty julkaisusuunnitelma (lokakuu 2023)

Nyt on tullut hämmentävä, mutta äärimmäisen kova lisäys julkaisuohjelmaan, joten on varmaan hyvä päivittää koko ohjelma; varsinkin kun muutama julkaisupäivämäärä on saatu lyötyä kiinni ja levyjen kansia on valmistunut

Loppuvuoden käsittämättömän laadukas sato ja ensi vuoden alku näyttää tällä hetkellä tältä:

Loose Prick: Meidän Laulu – demot 78-79 (LP)

Julkaisu: 13.10.2023

Loose Prickin taru saa päätöksensä vuoden 2023 lopussa, jolloin yhtye tekee viimeiset keikkansa. Samalla ympyrä suljettaan niinkin, että Hiljaiset julkaisee albumin yhtyeen varhaisia demoja, joilla on paljon biisejä, joita ei koskaan ole levytetty missään muodossa. Tätä oli punk 70-luvun lopulla.

Viimeiset keikat: 27.10. Loose Prick, Karanteeni ja Sehr Schnell Tullikamarin Klubilla, 10.11. Loose Prick, Sehr Schnell ja Vihan Muna Kuudennella Linjalla. 11.11. Loose Prick, Kivesveto GoGo, Maanalainen Flanelli ja Tom Roinila Kouvolassa Ravintola Seipäässä.

Eddie & the Hot Rods: Why Should I Care / A Million Miles Away (7”)

Julkaisu: 3.11.2023

Eddie And The Hot Rods julkaisi keväällä hienot arviot saaneet Guardians of the Legacy LP:n (“Guardians Of The Legacy is aptly named.” “We’ve waited 16 years for a new Hot Rods studio album – and this one is well worth the wait!”). Mutta bändi ei jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan on äänittänyt kaksi aivan uutta biisiä. A-puolella on kitarat raikuvat upeasti, kun uuden aallon lippua heilutetaan ylpeänä. B-poskella on U-P-E-A tulkinta Plimsouls klassikosta.

Nuoret Metsänvartija / Pikipojat: Jukka Tolosen hiukset / Sarjamurha (7”)

Julkaisu: loppuvuosi 2023

Hiljaiset Levyt julkaisee yhdessä Joteskii Groteskiin kanssa legendaarisen UJO-konsernin kahden bändin yhteissinglen. A-puolella Nuoret Metsänvartija versioi Adverts-klassikon Gary Gilmore’s Eyes. B-sivulla Pikipojat puolestaan ovat Talking Headsin legendaarisen Psycho Killerin kimpussa. Molemmat toteutettu taattuun UJO-tyyliin, kuten myös levyn kannet.

The Pull My Fingers: Memoirs of a Raccoon (LP)

Julkaisu: 23.2.2024

The Pull My Fingersin esikois-lp Memoirs of A Raccoon julkaistaan alkuvuodesta 2024. Muun muassa Eläkeläiset– ja the Nightingales -yhtyeistä tutut konkarit ovat elämänsä vedossa. Kitaroissa ja melodioissa ei säästellä, kun vetreät herrat julistavat rockmusiikin ilosanomaa. Eri genrejen välillä sujuvasti liikkuvaa yhtyettä on vaatimattomasti verrattu esimerkiksi sellaisiin klassisiin komboihin kuin the Beatles, the Kinks, Pink Floyd, Big Star, Mott the Hoople, the Replacements ja Guided by Voices. Tarjolla siis 12 inhimillisesti sykkivää ajatonta rockkappaletta. Tällä levyllä eivät autotune ja kvantisoinnit juhli; räkäisesti kätkättäviä mekaanisia äänensärkijöitä sentään löytyy.

Manserock-Orkesteri: 20 Vuotta Sikana (uusi versio) / 20 Vuotta Sikana (karaoke versio) (7”)

Julkaisu: helmikuu 2024

Enpä vielä jonkin aikaa sitten olisi uskonut että Hiljaiset Levyt julkaisee levyn, jolla musisoivat: Martti Syrjä, Pate Mustajärvi, Juha Torvinen, Costello Hautamäki, Sami Ruusukallio, Aku Syrjä, Mikko Kangasjärvi, Masa Orpana, Toni Lähteenmäki, Noora Louhimo, Anton Äikäs ja Vesa Holmala. Mutta niin vain tässä kävi. Levy on Vapriikin Mansrock näyttelyyn (näyttely aukeaa helmikuussa) liittyvä oheistuote ja Hiljaiset Levyt vastaa fyysisen levyn valmistuksesta. Singleä tullaan myymään vain Vapriikin myymällä ja pieni erä Hiljaisten postimyynnissä.

Julkaistu

Pojat: Nämä Ajat LP löytyy tänään levykauppojen hyllyltä

Pojat on Suomen ramopunkin peruskallio ja edelleen ykkösnimi. Pojat aloitti vuonna 1990, kun Karhulassa Ypö-Viidessä soittaneet Miika ja Mikko perustivat Tampereella uuden yhtyeen. Sen jälkeen matka on jatkunut näihin aikoihin ja Nämä Ajat on yhtyeen 9 albumi (tai 11 jos kokoelmat lasketaan mukaan). Ramopunk-leimasta ja tästä levystä Miika tuumaa: ”Itse ajattelen, että tämä on punkrokkia tai ihan vaan rokkia ilman etuliitteitä. Säkeistöt sisältävät matoja ja kertosäkeet koukkuja. Aika kuluu ja Nämä Ajat kertoo sen minkä Asterixista opin: tänään on huomisen eilinen.”

  Levy kertoo monelta kantilta eletystä elämästä. Siitä kuinka on lähdetty Karhulasta ja päästy jonnekin (Jonnee haahuilee). Korona-ajan huudossa Haloo Maailma! on myös viittaus kotiseutuun, kun sillä vierailee solistina Ypö-Viis-mies Jari Räsänen. Ihan Ok Ihminen -kappaleen ideasta Miika kertoo: ”Tämä lähti Jenni Vartiaisen laulamasta kappaleesta En haluu kuolla tänä yönä. No kukapa haluaisi mutta niin voi käydä. Tuli mieleen, että saatan kuolla tänä yönä ja mitä sitten. No pitäisi vissiin yrittää elää niin, että kun se tapahtuu niin muut ajattelevat, että oli se ihan ok kuitenkin. Ei tarvi olla mikään superihminen. Ihan ok:n pitäisi riittää.”

  Musiikillisesti levy seisoo vahvasti Pojat-perinteessä ja samalla myös siinä ramopunkissa. ABC on suoranainen Ramones pastissi, lopussa kuolevaa tyttöystävää myöden. Tyyliä laajennetaan tuosta hardrcokiin päin, kun sopivan riffin ympärille rakennettiin Kertokaa myös hyvät uutiset. Bluesiin asti ei musiikillisesti sentään mennä, vaikka Vanhat Miehet Soittaa Bluesia niminen biisi levyltä löytyykin.

Nyt Kultaa, Timantteja ja Orkideoja kaikille rockin pitkää perintöä arvostaville saatavilla kaikista kunnon levykaupoista kautta maan, niin ja tietenkin myös suoraan täältä pääkallopaikalta hintaan 22:- (+ postikuluja 5:90).

PS. Levy julkkarikeikat ovat: La 23.9. Elämä on Punk, Vastavirta-Klubi, Tampere ja Pe 29.9. On The Rocks, Helsinki.

Julkaistu

Hiljaiset julkaisut osa 90 – Mothers Against Sex Association: Pause / I’ll Be Your Sister (7”; Hiljaiset Levyt HIKS-047) huhtikuu 1998

Raimo Pesoseen olin tutustunut Mahtavat Lämpöpussit bändin yhteydessä. Raimon olin havainnut mitä mukavimmaksi veikoksi tuolloin. Lämpöpussien jälkeen Raimo oli perustamassa Mothers Against Sex Associationia, tai Masaa kuten bändiä kavereiden kesken kutsuttiin. Yhtyeen aiemmista vaiheista kirjoitin tämän levyn tiedotteeseen näin:

”Masa syntyi Turussa 1994, kun neljä useammassa sopassa (mm. HC Andersen, Kumikristus, Mahtavat Lämpöpussit, Odessa Portaat, Psychoplasma, Shoplifters, jne.) keitettyä kaveria havaitsivat omalle hyvinvoinnilleen välttämättömäksi uuden bändin perustamisen.  Yhtyeen alkuperäinen tavoite oli ”tuottaa jonkinlaista meteliä”, mutta treenien myötä, ja hiukan myöhemmin muutaman henkilöstövaihdoksen siivittämänä, bändin linja eli ja etsi omaa uomaansa. Kun lopulta Tommi Saha tuli bassoon ja toi mukanaan lisää rosoisuutta soundiin. Tällä kokoonpanolla tehtiin Estonian Karaoke EP vuonna 1996. Sen jälkeen mukaan tuli Paulina Ahokas, joka laajensi viulullaan ja äänellään yhtyeen värikarttaa, oli lopullinen linja löytynyt Shut up and Look Stupid levyn ilmestymisen jälkeen. Muutamia hauskoja hyppäyksiä normaalista sähköisestä kitaraväännöstä yhtye on tehnyt: Down By The Laituri -festivaaleilla 1997 yhtye esiintyi 12 hengen kokoonpanolla (mukana mm. Ilpo Panasonicista ja Teho Ismo Alangon bändistä) ja esitti puolituntisen jungle-industrial-noise teoksen One Second. Syksyllä 1997 M.A.S.A. teki monien ällistykseksi biiseistään akustisen setin, jota on tarkoitus jatkossakin esittää silloin tällöin.”

Yhtyeen kaksi ensimmäistä levyä julkaisi pieni turkulainen levymerkki Crawfish Recordings. Kun se lopetti toiminnan, niin Raimo lähestyi minua ja kysyi, olisiko Hiljaiset Levyt kiinnostunut julkaisemaan Masan jo äänittämän singlen. Kun aiemmin on todettu, Hiljaisille bändien kiinnittämisessä on kaksi kriteeriä. Ensimmäinen on, että minun piti pitää musiikista – tämän nauha täytti helposti. Toinen tiukempi kriteeri on, että bändin tyyppien pitää olla ”hyviä tyyppejä”, eli että heidän kanssaan pitää olla mukava tehdä yhteistyötä, koska tämä nyt kuitenkin on vain harrastus ja harrastusten pitää olla hauskoja. En tuntenut bändistä muita kuin Raimon, mutta hän täytti kriteerin niin puhtaasti, että se riitti. Paulinan tulin tuntemaan paremmin vasta myöhemmin, ensi Music Export Finlandin toiminnanjohtajana ja sitten Tampere-talon toimitusjohtajana.

Formaatista keskusteltiin Raimon kanssa. Vinyylien valmistus Suomessa oli loppunut ja näin ollen minäkin olin lopettanut vinyylien julkaisun ja siirtynyt CD:ihin. Vinyyliä tuntui tuohon aikaan valmistavan vain muutama iso itä-Euroopan tehdas – tämä on lienee jonkinlainen harha, mutta lähes kaikki suomalaiset, jotka vielä julkaisivat vinyyliä, tuntuivat tilaavan ne Tšekeistä. Ennen EU:ta siltä tilaaminen oli yhtä helvettiä tullimuodollisuuksien takia ja siksi, että tehtaalla ei tarinoiden mukaan ollut oikeastaan ketään, joka olisi puhut järkevää englantia ja jos jotain tuli niin sinne piti soittaa puhelimella. Tämän takia vastustelin vinyylin tekemistä, mutta Raimo lupasi hoitaa käytännön asiat. Kun vielä sain sovittua Miettisen kanssa, että hän ottaa levyjä noin 50 kappaletta tuossa vaiheessa viimeisiä vedelleeseen Singleklubiinsa, niin päästö oli että Hiljaiset tekee vielä yhden singlen. Täysin lopullinenhan tuo päätös ei ollut, mutta seuraava vinyyli ilmestyi vasta 15 vuotta tämän jälkeen.

Singlen A-puoli Pause on yhtyeen omaa käsialaa, mutta B-puoli varsin vahvasti uudelleen sovitettu version Motörheadin Overkill LP:n albumiraidasta I’ll Be Your Sister. 28.3.1998 Raimo soitti, että singlet ovat saapuneet Suomeen ja hän hakisi ne lentokentän tullipostista ja toimittaisi minulle. Minä pulestani kirjoitin levystä tiedotteen, jossa biisejä luonnehdin näin: ”Pause on vahvalla rytmillä varustettu hypnoottisesti eteenpäin kulkeva namupala, jonka yrmäkkäseen soundiin Paulinan viulu tuo ihastuttavan lisänsä. B-puoli on yhtyeen näkemys Mötorheadin alkupään vähemmän tunnetusta klassikosta, jossa raivokkuus yhdistyy määrätietoisesti eteenpäin vyöryvään äänivalliin, joka musertaa kuulijan syleilyynsä.” Paitsi että levy jäi sillä erää Hiljaisen viimeksi vinyylijulkaisuksi – seuraava ilmestyi vasta 15 vuotta myöhemmin, niin single jäi myös Mothers Against Sex Association viimeiskesi levyksi.

Yhtye levyllä on: Tommi Saha (basso, laulu), Raimo Pesonen (rummut), Opa Nikoskelainen (kitara), Paulina Ahokas (viulu, laulu), Ville Mäntynen (laulu).

Julkaistu

Hiljaiset julkaisut osa 89 – Hundred Million Martians: Martian Arts (CD; Hiljaiset Levyt HILL-029) 29.8.1997

Tammikuussa ilmestyneen Brighter Days ‎CD-EP:n tuomaa julkisuutta päätettiin hyödyntää mahdollisimman nopeasti ja yhtyeelle buukattiin studiosessio Tampereelle Headline studioon Jani Viitasen hellään huomaan. Huhti-toukokuun bändi oli treenannut ahkerasti ja hionut albumin materiaalin valmiiksi ja 2.5.1997 aloitettiin sitten äänitykset. Jani Viitanen keksi kutsua Mikko Kangasjärvi soittamaan haitaria päätösbiisi Something About Youlle. Mikko kuunteli biisin tarkkaamossa puoleenväliin, totesi ”joo, mä meen nyt vetään” ja soitti biisin ykkösellä sisään kuulematta biisiä kertaakaan kokonaan läpi! Aikataulu oli tiukka ja bändille tuli tutuksi Janin lentävä lause ”Ei vaikuta levymyyntiin”, kun pohdittiin pitäisikö jotain kohtaa vielä hieroa. Putkeen homma ei kuitenkaan mennyt, sillä sunnuntaina 4.5. Jyrkiltä petti ääni, eikä kaikkia biisejä saatu laulettua. Aikataulu laitettiin uusiki, miksaus siirrettiin ja ylimääräinen laulupäivä bookattiin. 18.5. ollaan uudestaan studiossa ja 19.5. miksaus saadaan valmiiksi.

Sitten alkoi pikku hierominen masteroinnin ja kansien kanssa. Masteroimaan päästiin Petjan Control Studiolle vasta 29.7. Kansia myös hierottiin pidempään ja pientä erimielisyyttä oli levy-yhtiön ja bändi sekä kannen tekijän kesken. Kannen tekijän Jarkko Salaman kanssa jouduin vääntämään siitä, että bändin nimen pitää olla niin isolla kannessa, että siitä varmasti saa selvää. Bändi puolestaan ei olisi halunnut tekstejä booklettiin, joka tuohon aikaan Hiljasilla oli tapana. Kompromissi oli, että tekstit laitettiin vihkoseen lähes lukukelvottomana yhtenä putkena/neliönä.

Tuohon aikaan oli muotia laittaa levylle niin sanottu piilobiisi; oletetun viimeisen biisin jälkeen laitettiin muutama minuutti tyhjää ja sitten vielä biisi, jota ei mainittu kansissa. Jos kuuntelija ei huomannut pysäyttää levyä, niin yllätyksenä tuli kun kaiuttimet heräsivät eloon hetken päästä. Bändin nerokkuutta ja omalaatuista huumorintajua osoitti se, että he halusivat tehdä käänteisen piilobiisi. Levyn kanteen kirjattiin viimeiseksi biisiksi Fooled, ja sen tekstikin oli mukana, mutta sellaista biisiä ei luonnollisestikaan levyllä ollut mukana.

Levyn tiedotteeseen levystä kirjoitettiin muun muassa: ” Hunderd Million Martians on nimenomaan melodioiden ja kitarakäytön mestari, joka kunnioittaa powerpopin parhaita perinteitä lähtien Buzzcocksista ja Cheap Trickistä päättyen Mega City 4:in ja Wildheartsiin. Lyhyet, iskevät ja melodiset popbiisithän eivät koskaan onneksi mene pois muodista, ja voimasoinnut uppoavat aina. Tarttuvia kertosäkeitä ei säästellä, ja kitaroiden surinamaton päällä loistaa Jyrkin innostunut ja heleä laulutulkinta. Sinua on varoitettu: Marsilaiset ovat laskeutuneet!”

Levy sai erittäin hyvät arviot niin Suomessa kuin maailmalla. Hartbeat! Saksasta arvioi levyä näin: ”And they landed with a Bang! They Landed with a drum roll, fat guitars and one of the greatest opening liens in the history of recorded music. Martian Arts is the most consistently good power pop to come out of the Europe for a long time.” Big Take-over USA:sta puolestaan: ”The ace track A Perfect Pop Song from this CD pretty damn near lives up to its title – three minutes of irresistably catchy tunefulness and one of the best songs you’ll hear all year. And there’s no lack on 13 other tracks – they’re all bursting with melody, harmony and energy.”

Julkaistu

Hiljaiset julkaisut osa 88 – The Nightingales: Nostalgia for the Reptiles (mini-CD; Hiljaiset Levyt HILL-028) 24.10.1997

Arvostelu menestyksen, Circus Deliriumin, jälkeen Nightingalesin piti tehdä pitkäsoitto, mutta se viivästyi ja lopulta siitä tuli vain mini-CD. Tommi Liimatan kirjassa Manse – Markka-aika Marko Kantola kertoo levystä: ”On monia syitä miksi Nostalgia for Reptilesista tuli EP. Mulla oli biisihana ehkä tyrehtynyt, enkä jaksanut entiseen malliin istua junassa: Tampere–Rovaniemi-väli oli alkanut tuntua pidemmältä. Bändin into ei ollut kuollut, toteutuksentielle vain tuli käytännön esteitä. Jorma kävi sivarin ja meni töihin. Ei ollut enää itsestään selvää, että mä vaan tulen Rovaniemelle ja sitten ollaan treenikämpällä. Muuta EP:llä on hyvää ja vaihtelevaa materiaalia ja Niemelän Tumpin kanssa oli mahtavat sessiot Oulun Tietomaassa Mieskuoro Huutajien kämpällä, minne Tumppi hoiti äänityslaitteiston.”

Levy siis äänitettiin huhtikuussa 1997 Mieskuoro Huutajien kämpällä, joka merkittiin levyn kansiin Demorec studioksi. Äänitysten aikaan Oulun pizzerioiden välillä oli hintasota ja pizzat maksoivat 10-15 markkaa. Bändi ja Tumppi elivät koko viikon noutopizzoilla ja äänitysten loputtua pizzalaatikoiden pino ei ihan kattoon asti yltänyt, mutta korkea se oli.

Sen jälkeen alkoi oma säätönsä levyn valmiiksi saamisessa. Jostain syystä levyn masterointi otti aikaansa ja Petja Vallasvaara, joka materoi levyn, sai sen valmiiksi vasta kesäkuun lopussa. Masteroinnin pikkuongelmat kulminoituivat siihen, että kun Tumppi tuli Tampereelle masterointiin ja meni Petjan kanssa yhdessä Petjan pajalle, niin Petja huomasi sinne tultua, että oli unohtanut pajan avaimet kotiin. Suoran toiminnan miehenä Petja äijä löi tylysti ikkunan nyrkillä hajalle ja Tumppi hetken esitystä ihmeteltyään ryömi pienikokoisimpana avaamaan oven.

Kannet olivat tässä vaiheessa vielä kesken. Ne olivatkin aika isotöiset, tai ehkä parempi sanoa että monesta osasta kootut. Piirroksia niihin tekivät Jani Harju-Autti, Tomi Riionheimo ja Heikki Viitanen. Valokuvat tulivat puolestaan Anssi Männistöltä ja koko homman laittoi kasaan Japa Mattila.

Lehdistötiedotteessa levyä kuvaillaan seuraavasti: ”Nostalgia for the Reptiles levyllä Nightingalesit taaplaa kuta kuinkin kahdelta pitkäsoitoltaan (Pop-gun Juggernaut ja Circus Delirium) tutuilla linjoilla laajentaen kuitenkin sointiaan myös hempeämpään suuntaan. Vai pitäisikö sanoa surumieliseen melankoliaan, sillä sitähän tuo Rainy Day on. Muu osasto onkin tutumpaa tavaraa, kuten rennosti renkuttava nimibiisi bändille ominaisella tylyllä tekstillä varustettuna: “Hello You dirty bastard, what’s your name? Or it doesn’t matter anyway.” Kovaa kontrastia! Ei todellakaan mitään munatonta keskitien poppia vaan itsensä kokonaan peliin heittävää whiskyn höyryjen värittämää swingrockia.”

Julkaistu

Hiljaiset julkaisut osa 87 – Jalla Jalla: Graverobbers’ Handbook (mini-CD; Hiljaiset Levyt HILL-027) 6.6.1997

Tässä vaiheessa Jalla Jallan ura oli tullut pisteeseen, että samalla paikkakunnalla asuneet nuoret miehet alkoivat muuttaa pois, alkoi tulla lapsia ja kaikenlaista mikä perinteisesti hidastaa bändiharrastusta. Alkoi pahasti näyttää, että bändi on hiipumassa pois tai että aikaan seuraava levy ei tule ihan heti. Pidin bändistä aivan valtavasti ja en halunnut tarun loppuvan vielä tässä vaiheessa. Siksi ideoin tämän coverlevyn, joka kokosi eri kokoelmille tehtyjä biisejä, sekä muutaman ennen julkaisemattomankin.

Pyysin tietenkin Tarkiaisen Jukkaa tekemään kannet ja Tarkiainen oli se, joka keksi upean nimen tälle levylle.

Levylle tulleet biisit ja mistä ne on otettu olivat:

Love Song (Damned) – julkaistu alun perin espanjalaisella punk-kokoelmalla Anytime Any Wave II.

Dirty (Protones) – julkaistu alun perin espanjalaisella kokoelmalla Pop Parade.

11th Street Kids (Hanoi Rocks) – äänitetty Hanoi Rocks-tribuuttia varten, jota ei sitten koskaan julkaistukaan.

Please Please Please (Ducks DeLuxe) – aiemmin julkaisematon biisi, äänitetty samassa sessiossa kuin Jukebox Jive.

Jukebox Jive (Rubettes) – julkaistu Saksassa ilmestyneen Hospital Waltz -singlen B-puolena .

Rock Against Something (Alivaltiosihteeri alkuperäinen biisi: Auktoriteetti Rock, käännös Jalla Jalla) – julkaistu Alivaltiosihteeri -tribuuttilevyllä Toinen Käsittely

 Giant Step (1910 Fruitgum Company) – julkaistu Roi Soi -livekasetilla.

Levy ei valitettavasti elvyttänyt Jalla Jallan toimintaa. Yhtye jatkoi tehden satunnaisia keikkoja silloin tällöin. Tätä kirjoitettaessa viimeksi vuonna 2022. Mutta uusia levyjä ei tämän jälkeen ole ilmestynyt.