Purran Lista: Nälkämailla
Purralin Lista on ollut melkoinen myynti ja arvostelumenestys. Toki isoin syy siihen on se, että levyhän on ihan käsittämättömän loistava, mutta ehkä se, että Hesari teki bändistä B-osan avausjutuksi, auttoi sekin asiaa.
Ilkka-Pohjalainen: ”Melodisessa painalluksessa päättäjien kurkkuihin tungetaan luita estoitta, joten kapinahenki elää kirpeänä.”
Desibeli.net: ”Uudet luokkarajat ovat piirtymässä, kun yhä useampi joutuu kamppailemaan silkan selviytymisen edessä. Purran lista reagoi nykyisen maailman tilanteeseen, hakemalla uuteen aikaan sopivia tekstejä menneiltä päiviltä. … Purran lista kohtelee Chydeniuksen viehättävää melodiaa asianmukaisella kunnioituksella, eikä surumielisen kauneuden arvo himmene.”
https://desibeli.net/juttu/4009
Emotionzine: “Perkula, tämähän on oikein hyvän kuuloista. Toveri, mitä odotat? menee eteenpäin kuin Ramones, eikä ole tietoakaan siitä totisuudesta, mikä mielikuva tuli joskus kun tällaisia biisejä tuli kuunneltua, halusi tai ei. Mutta se täytyy kyllä sanoa, että nämä sanat ovat tänään jopa enemmän totta kuin yli sataan vuoteen.”
Satakunnan kansa
Satakunnan kansassakin oli juttu Purran Listasta
Jahnukaiset: Sivistys
Riffi: ”Jahnukaisten omintakeinen musiikki tuulettaa kivasti päätä ja virkistää korvia juuri erilaisuudellaan. … Juuri näistä syistä tällaisia levyjä pitäisikin tehdä enemmän!”
Ilkka-Pohjalainen: ”Instrumentaalisissa ilotteluissa Batman ja Robin ryhtyvät puistotädeiksi, puutarhatonttu paljastuu punkkariksi ja sorvari nukkuu huonosti.”
Jazz Finland: ” Ensimmäistä kertaa yhtyeen albumilla kuullaan myös lainakappaleita. Jahnukaisten instrumentaalijazzia on joskus kuvattu ”soundtrackiksi televisiosarjoihin, joita ei ole tehty”, joten olikin korkea aika ottaa käsittelyyn John Barryn tunnusmusiikki sarjasta Veijareita ja pyhimyksiä (The Persuaders!, 1970-1971). Levyllä kappale on saanut tv-sarjan ruotsinkielisen nimen Snobbar som jobbar.”
https://jazzfinland.fi/levy/sivistys
Piski: Kaikki tiet vievät Niksulaan
Ilkka-Pohjalainen: ”Piskin sympaattiset indiehuurut paneutuvat tilityksiin, joiden maanläheinen klangi viehättää. On arvostettavaa, että jousilla höystetty Diagnoosi mahtui joukkoon. Sen herkkyys koskettaa syvältä.”
The Boasters: Dancefloor K.O.
Oi Oi the Blog: ” What makes this record click is the honesty. No filler, no pretentious art-punk nonsense – just ten songs that do exactly what they say on the tin. This is music for the lads (and lasses) who still believe in three chords, a pint, and sticking it to the Monday morning alarm clock.”
Pakotie: Unissakävelijä
Emotionzine: “A-puoli on hitaampi, mutta hyvä biisi silti/sen takia. B-puoli on vähän skapoljennollakin etenevä keskinopea biisi ja näistä parempi. Koska hyviä biisejä bändillä siis on enemmänkin (niitä nopeampiakin, kuten nuo EP:n biisit!), niin LP olisi kiva kuulla. Ja Kivi Larmolan kansi on hieno!”
https://emotionzine.fi/avain/pakotie
Lappi Grass: Ghost From The Past / Lappi Grass Overture
Emotionzine: “En meinannut kuunnella koko singleä ekaksi, mutta pääsin ennakkoluuloista ja luulen, että jos moni muukin pääsee, niin voi tykätä. Tämä ei kuitenkaan ole oikeasti ihan mitään bluegrass-musaa, vaan ihan kiinni tässä päivässä, tietyin vaikuttein.”
Jouni Hokkanen: Lykantropia 1986–1992 (kirja)
Savon Sanomat: ”Kulttuuriteot eivät ole muodissa juuri nyt, koska ne eivät liikuta suuria rahasummia ja väkimassoja. Ja juuri siksi kulttuuritekoja tarvitaan. Kulttuuri tekee ihmisestä ihmisen. Teos Lykantropia 1986–1992 on kulttuuriteko.
TV Smiths Cheap: Rip…Everything Must Go
Ruotsalainen Skrutt Magazinet arvio ison nipun Hiljaisten levyjä. Tässä esimerkkinä TV Smith: “The punkworld’s best voice I think belongs to Tim Smith aka TV Smith … There is no one who sounds like him and it is never hard to say that it is among the best I have heard every time when I hear him because his voice has so much attitude, peculiarity and the lyrics surpass most things. So I think that this Finnish record company has done a very good deed when you release this on vinyl and in this way maybe this group gets a boost and that people discover them again and then go on to Adverts and TV’s solo records because every punk with self-respect must have all these albums.”
Tsekkaa loput arvio Skurttin nettisivuilta:
Jouni Hokkanen: Lykantropia 1986–1992 (kirja)
Episodi: ”Lykantropia-lehti syntyi 1980-luvun puolivälissä vastareaktioksi moraalipaniikille ja elokuvien kieltämiselle. Lehti edusti tee-se-itse-henkistä fanzine-kulttuuria ja käsitteli kauhua taiteena ja ilmaisumuotona aikana, jolloin genre nähtiin laajasti ongelmallisena.”
Keski-Suomalainen: ”Kotimaisen kauhuelokuvalehden numerot yksissä kansissa – todiste kulttuurista, jota ei haluttu ymmärtää”
https://www.ksml.fi/paikalliset/9216629
Kirjoituksia kellareista
Kirjavuoksi: ”Kirjoituksia kellareista on kevyttä kesäluettavaa, josta varmaan jokainen saa uutta tietoa. Tekstit ovat kirjoitettu perinteisen fanzine -tyyliin helposti lähestyttävästi, aivan kuin teksti olisi kirjoitettu juuri sinulle joka luet tätä.”
https://kirjanvuoksi.blogspot.com/2026/05/jukka-junttila-toim-kirjoituksia.html