Yari ja Miika ovat tahoillaan julkaisseet musiikkia jo kuudella vuosikymmenellä, mutta eivät ensimmäistä kertaa yhdessä.
70-luvun lopun punkin ja uuden aallon vyöryssä keskisuomesta tuli SE ja kymenlaaksosta Ypö-Viis. Samoja keikkapaikkoja kolutessa, kuten vaikka Tampereen legendaarisella I-klubilla, alkoi tuttavuus joka syveni yhteistyöksi vuonna 1994 kokoelmalevyllä Punk It. Levyllä Pojat versio kotimaisia punk klassikoita alkuperäisten solistien vastatessa lauluosuuksista. Pojat ja Yari yhteistyö levyllä oli ”Ei asfaltti liiku”. Levyn lisäksi Pojat soitti biisin Ilosaarirockin keikalla Yarin vieraillessa solistina.
Liki 20 vuotta myöhemmin Miikan somepäivitys synnytti idean biisistä Pojat yhtyeelle – Soita Polaroid. Kappaletta hiottiin äärimmäisellä huolettomuudella vuosikausia, eli sen annettiin rauhassa hautua kunnes biisi pullahti seitsemän vuoden päästä valmiina levytettäväksi. Kappale on oodi nykyajan Trubadurixeille joiden epäkiitollinen kutsumustyö on toimia elävinä jukebokseina sakeina viikonloppuiltoina.
Yarilla, jonka edellinen levytys omalla nimellään on vuodelta 2011 (kokoelmalla Wanhan Jokelan Tarinoita), oli silloin tarjota vielä Polaroidin pariksi kappale Hiekkalaatikolla; myötätuntoinen hymni lähiön pihapiiristä mistä ei ole enää mitään syytä kurottaa korkeammalle – muistojen parissa on riittävän viihtyisää. Kaksi biisiä, siispä mikä olisi luonnollisempaa kuin julkaista niistä single – ja tietenkin yhdessä.
Äänitykset tehtiin Torpedo tuotannon studiolla Orivedellä. Yari vastasi laulusta ja kosketinsoittimista, Miika puolestaan laulusta, kitarasta ja bassosta. Rytmiryhmäksi saatiin Pojat parivaljakko Raipe Laine (basso) ja Timo Tolppa (rummut). Hiekkalaatikkoon vielä lisättiin preerian sävyjä Mikko Siltasen (Räjäyttäjät, Talmud Beach, Amuri yms.) soittamalla pedalsteelillä.