Suomireggaeta kun tuli kuunneltua, niin tuli mieleen, että seuraavaksi voisi tehdä Pietarsaaren sukupuun. Muistelin, että siellä olisi useita reggaebändejä, mutta eihän niitä ollut kuin pari, mutta ne olivat sitäkin parempia.
Aika normi pikkukaupungin sukupuu tästä tuli. Ei paljoakaan liikettä bändien välillä, joten viivoja on vähän. No, sukupuu on sitten sitäkin helpompi lukea.
Virheitä saattaa tässäkin olla; niistä saa, suorastaan pitää, huomauttaa, niin teen korjattuuksia sukupuuhun kommenttien pohjalta.
Viime perjantaisen levynjulkkarin jäljiltä minulle jäi kaksi ylimääräistä kappaletta nimmaroituja Saattohoito79 LP:itä. Ne myydään pois normi hinnalla, eli 24:- (+ postikulut).
Niin sanotusti nopeimmat elävät, eli jos haluat ostaa levyn niin laita viestiä. Paluuviestissä ilmoitan oliko levyjä vielä jäljellä.
The Kometsin ylpeydellä edustama ”perusrock” on yhtä kuin peruskivi. Se ei katso kelloa eikä kysele erikseen motiiveja olemassaololleen, sitä yksinkertaisesti tarvitaan. Eikä se todellakaan ole kirosana – arvonimi pikemminkin.
Komets päätyi Ilkka-Pohjalaisen levyarvioiden tärkeimmäksi levyksi ja sai neljä tähteä.
Komets oli myös RollFM:n vieraana. Lähetys on kuunneltavissa täältä:
KARI SUIHKONEN: Meitä On Minussa Monta
Ilkka-Pohjalainen / Juha Seitz
”Vaikka reilun rollaamisen taso vaihtelee jonkin verran, riemukkuus loistaa edesottamukksissa.”
Vesa Vahtera / Emotionzine:
”Ehkä se on hyvä, että Suihkosen bändit eivät kuulosta toisiltaan (ehkä nuo Pet Mopedin bändit voi jotenkin tyyliltään yhdistää). Mutta toisaalta se tekee myös sen, että ainakin minulle joidenkin helvetin hyvien biisien (Anglia, Swellheads, Sad Circles, KK: Sisällissota nyt ainakin) vastapainoksi tässä on sellaista tavaraa, mitä ei kyllä kestä kuunnella (Nokiperkeleen Auringon eka biisi ainakin ja tuo Adventtilaulu-versio). Loput jäävät siihen väliin, eli menevät taustamusana. Kyllä se taitaa kuitenkin voiton puolelle jäädä. Toki olisi mukavampaa kuunnella vaikkapa Sad Circlesin tai Swellheadsin tuotantoa tässä mitassa, näiden biisien perusteella ainakin.”
Saksalainen OX-lehti arvioi Uusi Suunta levyä näin numerossaan 178: ” Punk Lurex, die bis 2008 noch PUNK LUREX O.K. hießen, kommen aus Tampere in Finnland und sind in den 1990er Jahren hierzulande vor allem durch ihre Alben, Singles und Samplerbeiträge auf dem Düsseldorfer Label Teenage Rebel Records bekannt geworden. Auch eine gemeinsame EP mit TV Smith von THE ADVERTS unter dem Titel „The Future Used To Be Better“ reiht sich in die Diskografie des Quartetts ein. Zwölf Jahre nach der letzten Veröffentlichung erschien Ende November 2024 nun das neue Album „Uusi Suunta“, das in zwölf Songs mit dem typischen melodischen PUNK LUREX-Sound mit finnischen Texten aufwartet. Wir befragten Sängerin und Bassistin Tiina zum aktuellen Stand.”
Kauhajoki-lehti / J.P. Laitio
Levyarvostelun lopussa on vielä muutaman lauseen arvio Kirjoituksia Kellareista bookzinestä.
SAATTOHOITO79: Nämä valvotut yöt
Levy ilmestyi 23.5. ja samana päivänä Kouvolan Sanomissa oli koko sivun juttu bändistä ja ensimmäinen arviokin levystä ehti jo ilemstyä
Vesa Vahtera / Emotionzine:
” Pellen tuotantoon (nimillä!) viittaavat Tänä yönä ja Meidän viimeinen syksy. Jälkimmäinen taitaa olla henk.koht. suosikki. Se on kauniskin, vähän siihen Urheilupuisto-biisin suuntaan.”
Dystopia arvioi Saattohoit79:n keikan Playhouse Barissa 15.2.2025
” Taas jengi hyväntuulisia soittajia lavalla ja se kuului myös soitannassa. Kouvolalaisilta kuultiin sellaista punkrockia, missä kaikki oli valmista. Ei tarvinnut kuin nauttia. Ihana bändi!”
Vuonna 2018 perustettu Saattohoito79 on ehtinyt kolmanteen pitkäsoittoonsa. Kouvolasta, tuosta Suomen punkpääkaupungista, ponnistava yhtye jatkaa old school punk-linjallaan, mutta laajentaa kuitenkin ilmaisuaan (murheellinen balladi Hotelli Kouvola), sekä soundiaan, josta iso kiitos kuuluu Headline studion Jani Viitaselle.
Levytä löytyy muun muassa keikkaklassikko Tumppi Varosen varjo (useampikin kriitikko on verrannut Janne Tokkoa Tumppiin), Kouvolan sairaalan yöpäivystyksen säilyttämistä tukenut Me ei tätä purematta niellä (oli muuten onnistunut kampanja, yöpäivystys säilyi), hieno versio Undertonesin Teenage Kicksistä nimellä Teinikiksit, sekä useampi tuleva hitti.
Pureva, raaka ja aito – punk, joka kulkee omaa tietään.
Levynjulkkarikeikka tänään 23 5. Kouvolan House Of Rockissa.
Levysaatavilla kaikista asiansa osaavista levykaupoista, sekä tietenkin suoraan meiltä.
Parikin isompaa satsia levyjä on tullut, joten reilusti on levyjä lisätty nyt Discogs-kauppaan. Alle on listattu uusimmat lisäykset, mutta jos haluat tsekata kaikki levyt, jotka ovat myynnissä, niin ne löytyvät täältä: https://www.discogs.com/seller/hiljainen_man/profile
Kaikkia levyjä voi tilata viestillä, silloin pystyn hiukan paremmin pyöristelemään hintoja.
Postikulut: 1 – 3 singleä 5,00. Yli 4 singleä ja/tai yksi tai useampia LP:itä 6,50.
HILJAISET LEVYT UUTUUDET:
Kirjoituksia Kellareista Vol.7 ** Bookzinen uusimmassa numerossa mm. Ne Luumäet, Woude, Saattohoito79, Operation Ivy, Vaaralliset Lelut, Suicide ja paljon muuta. 10:-
Saattohoito 79: Nämä Valvotut Yöt LP ENNAKKOTILATTAVISSA 24,00. Ilmestyy reilun viikon päästä.
LP
Caedmon: Rare (LP + 7″) 8,00
Clash: London Calling 2LP 32,00
Destroy All Monsters: Bored 20,00
Ducking Punches: Fizzy Brain 16,00
Bob Dylan: Blood On The Tracks 24,00
Los Fastidios: All’arrembaggio 24,00
Los Fastidios: From Lockdown To The World 22,00
Los Fastidios: Rebels’n’revels 24,00
Him: Greatest Lovesongs Vol. 666 28,00
Jefferson Airplane: Surrealistic Pillow 24,00
Los Fastidios: Xxx The Number Of The Beat 24,00
Saints: Out In The Jungle 32,00
X-Ray Spex: Live At The Roxy Club 28,00
AT’s Roots & Ramblin’: Teased Up! 28,00
Helmi Ada: Taas Sekaisin 28,00
Rock Siltanen: Moog-Musiikkia Taaperoille… Ja Miksei Muillekin 23,00
13th Floor Elevators: Bull Of The Woods 28,00
Big Bopper: Chantilly Lace Starring The Big Bopper – Hellooo Baby! 12,00
Buddy Holly & The Crickets: Chirping Crickets 16,00
Clamm: Care 12,00
Bob Dylan: Highway 61 Revisited 22,00
Felt: Bubblegum 22,00
Fugs: Dancing In The Universe 20,00
Buddy Knox: Sweet Country Music 14,00
Maggie Rogers: Surrender 14,00
Muse: Will Of The People 18,00
Plasmatics: Metal Priestess 20,00
Jonathan Richman & Modern Lovers: Back In Your Life 18,00
Social Distortion: Poshboy’s Little Monsters 22,00
Talking Heads: True Stories 24,00
Undertones: Undertones 28,00
X: Ain’t Love Grand 14,00
Meat Loaf: Midnight At The Lost And Found 14,00
New York Dolls: Red Patent Leather 28,00
Liisa Akimof: Kaikenlaista Uutta Tulossa 27,00
7″
Meanies: Zamboni / I Agree 14,00
Cobwebbs: We Are Not Who We Are 6,00
A Challenge Of Honour: A Moral Destiny 6,50
Baddiel, Skinner & Lightning Seeds: Three Lions (It’s Coming Home For Christmas) / Three Lions 7,00
Filthy Gaze Of Europe: Domestic Accidents 6,50
Ghosted: Swan Song 6,50
Lagarto & Safety Pins: Hurry Up Harry 4,00
Sensible Gray Cells: Get Back Into The World 12,00
Skunk Anansie: Squander 8,50
The Thelin-Dahlmann Exploitation – (Don’t Let Me) Down Again 14,00
10″
Flamin’ Groovies: I’ll Have A … Bucket Of Brains (The Original 1972 Rockfield Recordings For U.A.) 24,00
12″
Altered Images: Clara Libre EP 5,00
CD
Various: Hey Punk…Get Riddim 4,50
All: Mass Nerder 6,00
Ash: 1977 5,50
The Johnny Burnette Trio – Honey Hush 5,50
Fall Out Boy: Icon 5,50
Git Some: Loose Control 4,50
Victims Family: Maybe If 5,00
Voodoo Glow Skulls: Steady As She Goes 4,50
13th Floor Elevators: Kingdom Of Heaven 7,50
Matches: A Band In Hope 4,50
Nashville Pussy: Up The Dosage 5,50
DVD
Bullet For My Valentine: Poison – Live At Brixton 4,50
Sukupuita on taas syntynyt muutama lisää, joten eiköhän ole oikea aika lisätä taas uudet bändit hakemistoon. Se kattaa nyt reippaasti yli 1200 bändiä!!! Tulen aika ajoin ylläpitämään hakemistoa, eli lisään siihen uusien sukupuiden yhtyeet, mutta tämä lisääminen ei tapahdu aina uuden sukupuun valmistuessa.
Muutama – tai no aika monta – sanaa hakemistosta:
Siinä on mainittu kaikki ne bändit / artistit, joista on sukupuussa oheisteksti, eli bändin / artistin lyhyt esittelyteksti.
Bändit / artistit on aakkostettu nimen ensimmäisen sanan mukaan. Tämä tarkoittaa, että jos artisti esiintyy omalla nimellään, niin aakkostus on etunimen mukaan. ”The” sanat bändien nimen edestä on tiputettu pois.
Jos bändin nimi vaihtuu, on hakemistossa molemmat nimet.
Nimen lisäksi hakemistossa on kaksi saraketta: Sukupuun erittäin lyhyt kuvaus ja linkki sukupuuhun, joka vie sukupuun sivulle Hiljaisten Levyjen saitilla.
Jos bändi / artisti esiintyy kahdessa sukupuussa, niin se on kahteen kertaan hakemistossa. Kahteen kertaan esiintyminen voi johtua joko siitä että se on ajallisesti eri sukupuissa tai että sukupuun rajaukset ovat sellaiset, että se on otettu kahteen eri sukupuuhun. Tämä tilanne on esimerkiksi Helsingin uusi aalto ja Smack sukupuissa, joissa on muutama sama bändi.
—
Pari sanaa myös sukupuiden lukuohjeeksi:
Sukupuun alussa on aina lyhyt ingressi teksti, joka kertoo mitä sukupuu pitää sisällään, sekä tavallisesti myös hiukan taustaa sukupuun käsittelemästä osa-alueesta.
Sukupuun rajaus on usein tietty kaupunki ja sieltä tietty ajanjakso (vaikkapa Joensuu 70-luvun lopusta 1990-luvun loppuun). Rajaus voi olla myös tyylillinen tai jokin muu seikka, jonka ympärille sukupuu on rakennettu.
Tavallisesti sukupuuhun otetuilta bändeiltä edellytetään, että ne ovat levyttäneet. Muutamia poikkeuksia tästä on, esimerkiksi olen saattanut katsoa, että jonkun merkittävän artistin ensimmäinen bändi on syytä mainita, vaikka siltä vielä olisi tullut levyä. Tai jos kahden bändin välissä on levyttämätön bändi, mutta joka on hyvä dokumentoida artistin uran kuvaamisen kannalta.
Kustakin bändistä on lueteltu kaikki pääkokoonpanot (jotka kuuluvat sukupuun rajauksen sisään). Tämä tarkoittaa, että jos muutamalla keikalla tai jopa yhdellä kiertueella on soittanut joku soitta, mutta pestin kesto on jäänyt muutamaan kuukauteen, eikä levytyksiä ole, niin tällainen kokoonpano ei ole mukana.
Myös kaikkia levyllä vierailevia tai avustavia muusikoita ei kokoonpanoissa ole lueteltu.
Niistä bändeistä, jotka kuuluvat sukupuun rajaukseen, on sukupuussa oheisteksti. Se esittelee lyhtyesti artistin tekemisen ja pyrkii listaamaan ainakin pitkäsoitot, usein myös singlet. Oheisteksti voi olla pilkottu useamaan osaan ja ripoteltu eri kokoonpanoversioiden kohdalle. Aina oheisteksti on lähellä jotain artistin / bändin kokoonpanoversiota.
Jos joku soittaja siirtyy bändistä toiseen bändiin, joka ei kuulu sukupuun rajauksen sisään, niin artistista lähtee viiva ja viivan päässä on pelkkä bändin nimi. Usein tuo ulkopuolella olo tarkoittaa vaikkapa sitä, että bändi on toisesta kaupungista.
Sukupuusta poistuvasta artistista on mainittu vain seuraava bändi, ei hänen kaikkia yhtyeitään tai edes niistä merkittävintä.
Joissakin tapauksissa myös sukupuuhun tulo on merkitty. Jos muusikko on soittanut merkittävässä bändissä, joka ei mahdu käsiteltävän sukupuun rajauksiin, niin isommalla on bändin nimi, sen alla vain kyseisen artistin nimi (ei koko bändin kokoonpanoa) ja siitä viiva kokoonpanoon, johon hän on tullut.
Viivat olen yrittänyt pitää selkeinä, mutta joskus ne risteävät ikävästi ja silloin joutuu olemaan tarkkaavainen mihinkä viiva jatkuu.
Muusikko on saattanut soittaa kahdessa yhtyeessä yhtä aikaa ja tällöin hänen viivansa haarautuu. Tämä myös tekee lukemisen joskus tarkkaavaisuutta vaativaksi.
Jos viivasta olisi tullut kohtuuttoman pitkä ja moni muita viivoja ylittävä, niin sukupuun selkeyden vuoksi artistista lähtee lähes sukupuun ulkopuolelle menevä merkintä (siis pelkkä kokoonpano nimi), mutta sen alla on lukuohje (vaikka ”katso vasempaan reunaan”). Tuon ohjeen suunnasta löytyy kohta mistä muusikon ura jatkuu.
Tietenkään en yksin ole pysynyt kaikkia tietoja selvittämään, vaan apuna olen käyttänyt ystäviäni. Sukupuussa on usein kiitoslaatikko, jossa on lueteltu henkilöitä, jotka ovat enemmän auttaneet sukupuun tekemisessä, joka toimittamalla useamman kokoonpanon tiedot tai oikolukemalla ja tarkistamalla sukupuun. Usein useampikin taho on lähettänyt pikkukorjauksia (vaikka yhden henkilön lisäyksen johonkin kokoonpanoon). Valitettavasti näitä kaikki henkilöitä ei ole saatu mahtumaan kiitoslaatikkoon.
Jos havaitse jossakin sukupuussa virheitä niin laita minulle viestiä. Ylläpidän sukupuita, uusien bändien lisääminen valmisiin sukupuihin ei onnistu, mutta yritän muuten hoitaa maininnan asiasta. Tästä ylläpidosta päästäänkin siihen, että jos hakemistossa oleva linkki ei toimi, niin se johtuu siitä, että olen ylläpitänyt sukupuuta ja kun sen vie saitille, niin WordPress lisää päivämäärän URL:iin, enkä ole muistanut päivittää hakemistoa. Tästäkin voi ilmoittaa minulle, niin korjaan hakemiston.
Vielä yksi erillinen asia. Saitilla on käytetty tägejä, ja kaikki sukupuut saa kauniiseen listaan, kun antaa seuraavanlaisen URLin: https://www.hiljaisetlevyt.com/tag/sukupuu/
Tuossahan tuo asiaa oli. Jos on vielä jotain kysyttävää niin tietenkin saa ottaa yhtyettä.
Ei sitten muuta kuin nauttikaa rockin rihmastojen tutkimisesta. PDF-hakemisto löytyy täältä:
Kevät ja kesä 2025 näyttävät nyt aika selviltä julkaisujen suhteen. Kolmeen ensimmäiseen voi antaa jo aikataulunkin. Eivätköhän nuo loputkin päivämääränsä piakkoin löydä. Syksylle tulee vielä muutama julkaisu, mutta sitten seuraavassa julkaisusuunnitelman päivityksessä.
Kirjoituksia Kellareista vol.7 (kirja)
Julkiasu: 9.5.2025
Sisältö: Kappas kappas hei, Ne Luumäkien ura kartoitetaan tarkasti. Liian nuorena kuolleen Ari ”Woude” Voutilaisen tekemisiä muistellaan. Vaaralliset Lelut toi kokeellisen musiikin Suomirockiin. Suicide ilmoitti jo vuonna 1971 soittavansa punkmusiikkia. Saattohoito79 on Kouvolan uusin punktoivo. Viisiosainen New York Dolls tarina saadaan tässä numerossa päätökseen. Con Reps paljastuu suomalaisvietnamilaiseksi yhtyeeksi. Wild One biisi syntyi Australiassa, mutta tunnetuksi sen teki Iggy Pop. Operation Ivy loi skapunkin 1980-luvun lopulla. Suomirockin klassikkobiisistä I’m Gonna Roll on levytetty 18 eri versiota, jotka kaikki esitellään. Lopuksi Näkä vielä pakinoi pysäyttävistä musiikkikokemuksista.
Saattohoito79: Nämä Valvotut Yöt (LP)
Julkaisu: 23.5.2025
Saattohoito79 julkaisee kolmannen pitkäsoittonsa. Levyä on tehty niin Kouvolassa, kuin Tampereella Headline studiossa Jani Viitasen hellässä huomassa. Levytä löytyy keikka klassikko Tumppi Varosen varjo, Kouvolan sairaalan yöpäivystyksen säilyttämistä tukenut Me ei tätä purematta niellä (oli muuten onnistunut kampanja), sekä useampi tuleva klassikko. Pureva, raaka ja aito – punk, joka kulkee omaa tietään.
Levynjulkkarikeikka 23 5. Kouvolan House Of Rockissa.
Pojat: Kuka sä oot / Elämä on punk (7”)
Julkaisu: 4.7.2025
Uusi seiskatuumainen Pojilta. A puolen Kuka sä oot, on cover Pelle Miljoonaan vuoden 2009 biisistä – todella hieno tulkinta. B-puolen Elämä on punk kertoo fiiliksistä saman nimisissä Ramopunk-tapahtumassa; 31. Elämä on punk järjestetään Vastavirralla syyskuussa 2025, silloin taas koossa on onnellinen perhe.
TV Smith’s Cheap: Cheap (LP)
Julkaisu: heinäkuu 2025
Kun T.V. Smith’s Explorers hajosi T.V. teki soolona Channel Five albumin ja kokosi sen jälkeen TV Smith’s Cheap Bändin. Cheap keikkaili Briteissä ja Euroopassa, äänitti Peel session ja valmisteli albumia. Tuo Cheap nimen saanut levyt ilmestyi vasta yhteen jo hajottua CD:nä. Nyt Hiljaiset Levyt julkaisee levyn ensimmäisen kerran vinyylinä. Levy sisältää sellaisia klassikoita kuin My String Will Snap, Luxury In Exile, Ready For The Axe To Drop ja Lord’s Prayer, jotka kuuluvat edelleen TV:n keikkasettiin; niin ja Lords of the New Churchän levytti aikoinaan Lord’s Prayerin
Attila The Stockbroker: A Lifetime of Football Writing (kirja)
Julkiasu: kesä 2025
Punkkari, sooloartisti ja runoilija Attila the Stockbroker on myös ison luokan jalkapallofani, Brightonin pitkäaikainen kenttäkuuluttaja ja stadionhankkeen kantavia voimia. Mies on myös hyvin arvostettu eri kannattajien omistamien seurojen keskuudessa, kuten vaikka St. Pauli. Hän on kirjoittanut elämänsä aikana ison nipun jalkapallo runoja, joista suurin osa liittyy johonkin voittoon, tappioon tai muuten vaan merkittävään hetkeen. Hiljaiset Levyt julkaisee näistä runoista parhaat. Mukana on muuten myös yksi runo Tampere Unitedista – kannattajien omistama seura sekin.
Kirjoituksia Kellareista vol.8 (kirja)
Julkiasu: kesä 2025
Sisältö selviää myöhemmin
Äxyt Zeeprat: Musiikkia lapsille ja muille älyköille (CD)
Julkaisu: kesä 2025
Tilsan lastenmusiikkilevy oli tekijöiden kiireiden takia lähes vuoden telakalla, mutta nyt äänitykset vihdoin saatu tehtyä. Masterointia, kansia, jne. vielä puuhastellaan.
Tämä nyt valmistunut sukupuu pitää sisällään loput Vaasan ennen vuotta 2000 levyttäneet bändit. Tyylillisesti sukupuussa on ennen kaikkea punk- ja metallibändejä, mutta muutama muukin, jotta kaikki saatiin muukaan. Nyt on Vaasakin kokonaan kartoitettu siinä mittakaavassa kuin on tarkoitus.
Niin punk- kuin metalliscenelle näytti olleen tyypillistä, että kaverit hyppivät bändistä toiseen aika tiheään ja jotkut soittivat useammassa bändissä samaan aikaan. Tämä teki sukupuun piirtämisestä haastavan, koska viivoja tuli todella paljon. Eiköhän tuosta kuitenkin aika hyvin selvää saa, jos jaksaa tarkasti viivoja seurata. Toinen haastavuus sukupuun tekemisessä oli, että kun en ole isommin metallista innostunut, eikö omasta levyhyllystä näitä levyjä löydy, niin metallibändien kanssa joutui tekemään enemmän töitä kuin normaalisti näissä hommissa. Uskoisin kuitenkin, että myös tuo metallipuoli on varsin hyvällä mallilla.
Mutta virheitä saattaa tässäkin olla; niistä saa, suorastaan pitää, huomauttaa, niin teen korjattuuksia sukupuuhun kommenttien pohjalta.
Closeup image of two business people shaking hands
Silloin kun Hiljaisten Levyjen hommia aloitettiin, niin mitään kirjallisia artistisopimuksia ei tehty. Päälinjat sovittiin, kättä lyötiin päälle ja se oli siinä. Ja näin on ollut senkin jälkeen. Tämä nyt ei ole kauhean fiksu tapa noin niin kuin yleisesti, mutta jotenkin sitä on niin vanhan aikainen, että lähtee siitä, että toisen sanaan luotetaan.
Itsellä ei ole pahaa sanottavaa yhdestäkään artistista siinä mielessä, etteikö sillä puolella olisi noudatettu sitä mitä on sovittu. Enkä kyllä ole kuullut yhdenkään artistin sanovan, että Hiljaiset ei olisi tehnyt mitä on luvattu.
Yksi poikkeuskerta – enemminkin LÄHES poikkeuskerta – on ollut. Erään yhtyeen yksi jäsen oli sitä mieltä, että kyllä tässä sopimus pitäisi tehdä, kun kerran kyse on masternauhan lisensoinnista. Minä ajattelin, että no kun vaaditaan, niin mikäs siinä. Kirjoittelin sopimusluonnoksen ja annoin sen bändille. Ei sitä koskaan allekirjoitettu. Kun tämä jäsen luki sopimusehdotuksen, niin kommentti oli ”Joo, eiköhän tämä ole selvä ilman sopimustakin.”
Se sopimusehdotus oli tällainen:
1. Tällä sopimuksella Hiljaiset Levyt (myöhemmin Hiljaiset Levyt) ja Artisti (myöhemmin Artisti) sopivat Artistin levyn julkaisemisesta.
2. Artisti vastaavat masternauhan ja painovalmiin kansimateriaalin kustannuksista, sekä niiden hienovaraisesta sekä hellästä toimittamisesta Hiljaisille Levyille.
3. Hiljaiset Levyt maksaa levyn masteroinnin ja CD:n fyysisen valmistuksen ja hoitaa asiaan liittyvät paperihommat todellisella ammattitaidolla.
4. Hiljaisille Levyille ei siirry mitään oikeuksia masternauhaan tai kansimateriaalin, vaan kaikki oikeudet säilyvät Artistilla täältä Eedeniin.
5. Artisti saa jatkossa halutessaan julkaista masternauhasta kappaleita – tai vaikka kaikki – levyinä tai jonain ihan muuna, jonkin muunkin tahon kanssa missä päin vain maapalloa, mukaan lukien Suomi.
6. Hiljaiset Levyt saa valmistuttaa CD-levyjä 500 kappaletta.
7. Artisti saa lisenssikorvauksena masterista ja kansista itselleen 100 kappaletta levyä ja myöhemmin lisää jos siitä niin yhdessä sovitaan.
8. Hiljaiset Levyt myy levyt niin kuin parhaaksi näkee, jos onnistuu, ja pitää rahat.
9. Hiljaiset Levyt saa myös promotida artistia lähettämällä levyjä radioihin, lehtiin ja muihin medioihin ihan niin monta kappaletta kuin haluaa.
10. Artisti saa halutessaan myydä saamiaan levyjä haluamaansa hintaan ja pitää rahat itsellään. Poikkeuksena tästä on että Artisti ei saa myydä levyjä levykauppoihin, koska silloin Hiljaisten Levyjen Jakelija tulee vihaiseksi.
11. Kaikista asioista voidaan yhdessä sopia toisin.
Vesa Vahtera tuli tutuksi jo God’s Lonely Menin aikaan. Siitä lähtien olen pitänyt Vesku ehkä Suomen lahjakkaimpana Clash-henkisten powerpop biisien tekijänä. Syy miksi Veskun GLM:n jälkeisiä bändejä en ollut julkaissut ei siis johtunut materiaalin tasosta, vaan ihan muista sysitä. Bändit eivät tahtoneet pysyä kasassa ja osa keikoista meni penkin alle, kun joku bändin jäsenistä ei ollut aivan soittokunnossa.
Veskulta kuitenkin tuli säännöllisesti uusia demoja, jotka sisälsivät hyviä biisejä. 2008 Vesku oli löytänyt uusi soittokavereita Turusta ja siitä sitten Charming Dissappointment pikkuhiljaa muotoutui. Demo tuli aikanaan ja oli erinomainen. Vesku kovasti vakuutteli, että nyt ollaan tosissaan liikkeellä ja että bändissä on jopa absolutisteja, joten eivätköhän keikatkin hoidu. Päätin antaa Veskulle mahdollisuuden.
Charming Disappointmentin kokoonpano oli: Vesa Vahtera (kitara, laulu), Kimmo Lukkarila (kitara), Bastian Schallschmidt (rummut) ja Atso Lehtinen (basso).
Suurin osa äänityksistä tehtiin Turussa bändin treenikämpällä. Viimeisiä viilauksia ja miksaus tehtiin Tampereella Napalm Studiossa. Jostain syystä levyn kansiin tuli merkintä vain Napalm Studiosta. Levystähän tuli erittäin hyvä. Lehdistötiedote kuvailee sitä näin: ”Lopputulos on vahvasti old school punk henkistä voimapoppia. Sanoitukset käsittelevät useimmiten sitä elämän varjoisempaa puolta, Ja kun soitosta löytyy asennetta ja laulussa on Veskun aavistuksen ”haavoittunut” ääni ja tiukka tulkinta, niin eletty elämä välittyy selvästi levyltä. Vaikkutteista voi Clash lisäksi mainita ainakin Chelsean, Stiff Little Fingersin, Chelsean ja Stiv Batorsin.”
Mutta miten kävi? Jostain syystä basistia ei kiinnostanut keikkailu ja yhtye teki koko olemassaolonsa aikana vain viisi keikkaa. Lisäksi yhtye hajosi juuri ennen kuin levy oli kaupoissa. Myynti jäi tietenkin vaatimattomaksi, kun ei ollut enää bändiä, josta tehdä juttuja tai joka olisi keikoilla promotoinut levyä. Tai ei bändi ihan täysin hajonnut. Vesku ja Kimmo tekivät vielä kaksi demoja ja myöhemmin digisinkun, mutta keikkoja ei tullut.
