Hiljainen ilta myös Helsingissä

Ettei hesalaisille tulisi paha mieli siitä että vain Tampereella järjestetään kaikkea kivaa, niin päätettiin tarjota sama upea kattaus Hiljaisen Illan merkeissä myös tuonne Tampereen luonnonkauniiseen satamakaupunkiin. 1.6.2022 Bar Loose valtaavat Hiljaisten Levyjen 90-luvun suuruudet: Garbagemen, Jalla Jalla ja Lowdown Shakin’ Chills. Todella harvinaista herkkua! Lowdownit eivät ole soittaneet sitten 90-luvun puolen välin. Jallojakaan ei ihan äskettäin ole etelässä nähty, eikä Garbagemenkään nyt liiemmälti keikkoja ole tehnyt. Tilaisuutta mainostetaan Hiljaisten Levyjen 35-vuosijuhlana, mutta tuo merkkipaalu tuli täyteen jo viime vuonna. Enemmän tämä on Lowdown Shakinä Chillsin hiukan myöhässä tuleva From the Cradle to the Grave-kokoelma levynjulkkari. Mutta oli syy mikä tahansa, niin voin taata, että huima ilta on tulossa. Harvinaista herkkua koko illan mitalta.

Liput ennakkoon vain 15 € ja kannattaa ehdottomasti ostaa ja varmistaa että pääse sisälle, sillä ainakin Tampereella lippujen myynti lähti erittäin reippaasti käyntiin. Lippuja voi ostaa tapahtumasivun kautta: https://www.facebook.com/events/950753058800450/

Hiljaiset Levyt: Pyöreitä levyjä kulmikkaille ihmisille! Jopa meidän sukkamme haisevat hyvältä!

Hiljaisen illan paluu!

One night only! Muistatteko legendaariset Hiljaiset illat? Jos muistatte, niin nyt on mainio tilaisuus verestää makeita muistoja. Jos etten, niin nyt on viimeinen mahdollisuus kokea sellainen. 2.6.2022 Klubin valtaavat Hiljaisten Levyjen 90-luvun suuruudet: Garbagemen, Jalla Jalla ja Lowdown Shakin’ Chills. Todella harvinaista herkkua! Lowdownit eivät ole soittaneet sitten 90-luvun puolen välin. Jallojakaan ei Tampereella nähty vuosikymmeneen, eikä Garbagemenkään nyt liiemmälti keikkoja ole tehnyt. Tilaisuutta mainostetaan Hiljaisten Levyjen 35-vuosijuhlana, mutta tuo merkkipaalu tuli täyteen jo viime vuonna. Enemmän tämä on Lowdown Shakinä Chillsin hiukan myöhässä tuleva From the Cradle to the Grave-kokoelma levynjulkkari. Mutta oli syy mikä tahansa, niin voin taata, että huima ilta on tulossa. Harvinaista herkkua koko illan mitalta.

Liput ennakkoon vain 15 € ja kannattaa ehdottomasti ostaa ja varmistaa että pääse sisälle, sillä tämä ei tule toistumaan. Lippuja voi ostaa Klubin tapahtumasivun kautta.

Hiljaiset Levyt: Pyöreitä levyjä kulmikkaille ihmisille! Jopa meidän sukkamme haisevat hyvältä!

https://www.facebook.com/events/s/hiljaiset-levyt-35-vuotta-lowd/339599008217632/

Ensimmäinen arvio Lowdown Shakin’ Chillsin From the Cradle to the Grave LP:stä

Aina aktiivinen Kulttuuritoimitus (https://kulttuuritoimitus.fi/) arvioi Lowdownin kokoelma-LP:n From the Cradle to the Grave otsikolla ”Iskä, mitä oli kitararokki?”. Levy saa upeat neljä tähteä ja siitä todetaan mm.: ”Lowdown Shakin’ Chillsin edustama kitararock ei kenties surffannut omana aikanaan muotivirtausten kaikista korkeimpien aaltojen harjalla, eikä sellaista liikaa julkaista tänäkään maailmanaikana. Sitä suuremman ilon nyt käsille saatu vinyylijulkaisu suo. Aika ei ole syönyt yhtyeen ilmaisua: From the Cradle to the Grave -levyä kuuntelee yhtä sujuvasti vuonna 2022 kuin …Up My Spinea kolmekymmentä(!) vuotta sitten tai Sex Is Boringia pari vuotta sitä myöhemmin.”

Koko pitkän ja perusteellisen arvion voi lukea täältä: https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-levyt/iska-mita-oli-kitararokki-lowdown-shakin-chillsin-tuore-kokoelmalevy-antaa-kysymykseen-yhden-vastauksen/

Lowdown Shakin’ Chills: From The Cradle To The Grave tänään levykaupoissa

Lowdown Shakin Chills oli 90-luvun alun katurock-yhtye, joka nappasi nimensä The Nomadsin saman nimisestä kappaleesta. Yhtye julkaisi kaksi hyvät arviota saanutta CD:tä sekä kolme pikkulevyä. Nyt julkaistu From the Cradle to the Grave-kokoelma sisältää näiden albumien parhaat kappaleet höystettynä yhdellä sinkku- ja kasettibiisillä; ensi kertaa vinyylille prässättynä upeilla gatefold kansilla.

Yhtye nautti kohtuullista suosiota kotimaassa ja keikkaili lisäksi mm. Ruotsissa, Virossa ja Saksassa. Myös ulkolaiset levy-yhtiöt osoittivat kiinnostusta bändiä kohtaan ja esimerkiksi sekä Hollywood Records, että MCA jenkeistä pyysivät materiaalia kuultavakseen.

Ensimmäisen Up My Spine-levyn (1992) jälkeen rumpali Jan ”Jansku” Nylund jätti yhtyeen. Toisella Sex is Boring-levyllä (1994) kannuttajaksi vaihtui Jarkko Jokelainen, joka myöhemmin tuli tutuksi Flaming Sideburnsin riveistä. Tällä kakkosalbumilla bändin musiikkiin tuli mukaan glam-vaikutteita. Kitaristi Toni Haimi muutti Lowdown Shakin Chillsin hajoamisen jälkeen Lontooseen ja soitti kulttimainetta nauttineissa Soho Dolls ja All About Eve bändeissä.

Lowdown Lp tuli painosta.

KARKKIPÄIVÄ! Saa sieltä levytehtaalta jotain sentään takaisinkin. Kuusi levyä oli sisällä, nyt enää viisi, kun Lowdown Shakin’ Chillsin kokoelma-LP From The Cradle To The Grave upeilla avattavilla kansilla vihdoin ja viimein tuli Tampereelle. Kuulostaa, näyttää ja haisee rockilta! Nyt sitten alkaa viime metrit, että saadaan levy kauppoihin. Virallinen julkaisupäivä on 18.2.2022. Ennakkotilauksia otetaan vastaa Hiljaisten toimistossa ja ennakkotilaajille levy toimitetaan julkaisupäiväksi. (hinta 22,00 + 5,90 posti).

Biisilista:

From The Cradle To The Grave
Threat
Scudy Fya
New Life
Comin’ Home
People in Synthesis (long version)
Kiss and Spit
What Have They Done to You
Leaves of the Tree
I Tried (single version)
Poor Ole Jimmy
Lay a Wreath on My Grave

Hiljaiset julkaisut osa 70 – Lowdown Shakin’ Chills: Sex Is Boring (CD; Hiljaiset Levyt HILL-017) 1994

Lowdown oli hyvässä iskussa Up My Spine albumin jälkeen. Kokoonpanoon oli taas kylläkin tullut muutos, rumpuihin oli tullut Jarkko Jokelainen, joka korvasi Janskun. Jarkko oli aikaisemmin soittanut God’s Lonley Menissä. Jarkko joutui heti tiukkaan paikkaan, sillä ensimmäinen keikka Helsingissä ilman oli ensimmäistäkään treeniä … ja paikalla oli vieläpä Melody Makerin toimittaja. Hyvin Jarkko homman klaarasi.

Uudet biisit, joita levyä varten oli tehty olivat lähes kaikki Haimin ja Kotilan käsialaa. Yhden biisin tekstin oli tehnyt Ville Syrjä ja yksi cover levyltä löytyi, Love Missile F1-11. Tuota Sigue Sigue Sputinik klassikkoa bändi oli joskus huviksemme livenä soittaneet ja osin sen valintaan vaikutti se, että sen arvattiin herättävän huomiota. Sanoitukset jotka Toni teki olivat kantaaottavia muun muassa luonnon, eläinten ja vähemmistöjen puolesta.

Levy äänitettiin Costin saunalla lokakuussa 1993 ja puikoissa oli tietenkin Jani Viitanen. Miksaus tehtiin Sundqvistin MSL-studiolla Kihniössä tammikuussa 1994. Levylle haettiin selvästi uutta ilmettä ja soundia. Osissa asioista onnistuttiin, osissa ei. Esimerkiksi joulukulkusten saundin etsimiseen käytettiin tunteja ja ne kuuluvat noin sekunnin ajan taustalla Nico-biisissä. Muutamaa vierailevaa soittajaakin käytettiin, Jussi Ojajärveä saksofonissa ja Marko Kantolaa koskettimissa. Varsin kelpo lopputulos hommasta soundillisesti tuli vaikka levy onkin edeltäjäänsä kokeellisempi. Levyn harkitun oloista kokonaisuutta lisää se, että se alkaa ja loppuu Leaves Of The Tree biisiin. Ekana tulee sähköinen versio, viimeisenä akustinen. Tuo akustinen versio äänitettiin hetken mielijohteesta ja pelkästään yhdellä tilamikillä. Session aikana Jarkko Jokelainen sai muulta bändiltä lempinimen Flipper Wizard, koska käytti lähes kaiken vapaa-ajan Costin Saunassa olleen flipperin kimpussa.

Levyllä on biisi nimeltään Love Is Boring, mutta levyn nimeksi tuli Sex Is Boring. Olihan tuo raflaavampi ja se pohjautuu Sid Viciouksen lausahdukseen ”Sex is boring, ugly hippie shit”. Levyn valokuvat ottivat A. Suomalinen ja J. Rantanen. Kannet pani kasaan Jari Myllykoski (Booga’s treehouse Club).

Bändi oli saanut keikkamyyjäksi Harri Karvisen ja keväällä oli jo paljon keikkoja, kesällä bändi oli lähes joka viikonloppu jollain festarilla. Medianäkyvyyttäkin tuli erittäin paljon, mutta muutamat haastattelut bändi laittoi lekkeriksi – se oli kai sitä rokkimeininkiä. Syksyllä homma hiipui. Toni muutti Lontooseen oikean rockunelman perään. Jarkko puolestaan New Yorkiin työhommissa ja bändi meni jäihin. Hommaa yritettiin jatkaa vielä muuttuneella kokoonpanolla, mutta kun Jansku kuoli, niin se oli lopullinen niitti myös Lowdowneille.

Hiljaiset julkaisut osa 67 – Lowdown Shakin’ Chills: Kiss and Spit EP (CD-EP; Hiljaiset Levyt HICKS-041) 1994

Lowdownit olivat erittäin hyvässä nosteessa esikoisalbumin jälkeen. Arvostelut olivat positiivisia ja medialla oli kiinnostusta bändiin. Myös keikkoja alkoi tulla todella paljon, kun NEM Bookingin Harri Karvinen otti bändin tallinsa. Tästä alkoi minulle taas yksi elämän kestänyt hieno ystävyys – Harrin kanssa olen edelleen tekemisissä viikoittain. Kun toista albumia tehtiin, päätettiin yrittää nostaa LSC seuraavalle tasolle: lisää lehtijuttuja, radiosoittoa ja Eurooppaan showcasekeikalle.

Radiosoittoa varten tehtiin tulevalta levyltä CD-EP, jota jaettiin radioihin erittäin laajasti. Singlen biisit äänitettiin samassa sessiossa kuin albumikin Harasoo studiolla lokakuussa 1993 ja jotain tehtiin vielä tammikuussa 1994. Singlen biiseistä kaksi on suoraan pitkäsoitolta: Kiss And Spit ja Love Is Boring. Kolma yhtyeen oma biisi levyllä on Miss Valentine, joka ei löydy albumilta. Sex is Boring levyn coverbiisi Sigue Sigue Sputnikin iso hitti Love Missile F1-11 tuli myös CD-EP, mutta eri miksauksena kuin albumille. Miksaus kantaa nimeä Doris Mix Tamperelaisen yökerhon mukaan, joka tuohon aikaan oli rokkarien suosiossa. Samalla haettiin sitä, että biisiä nyt ainakin Doriksessa soitettaisiin.

Äänityssessioista ja hiukan muustakin lisää parin osan päästä, kun käsittelyyn tulee Sex is Boring albumi.

Hiljaiset julkaisut osa 55 – Lowdown Shakin’ Chills: Up My Spine (CD; Hiljaiset Levyt HILL-012) 1992

Kun Toni Haimi oli tullut yhtyeeseen ennen edellistä singleä, alkoi yhtyeen linja hiukan muuttua ja ote kaikkiaankin tiukentua. Vanhoja biisejä alkoi tippua pois ja Toni ja Pankku tekivät yhdessä uusia. Tälle levylle tulleista sävellyksistä kolme on pelkästään Haimin käsialaa, yksi Kotilan ja loput kuusi kaksikon yhteistyötä. Teksteistä yhdeksän on Haimin käsialaa ja yksi Kotilan. Biisien kirjoitusvoima oli nyt orkesterissa kovempi kuin koskaan ja helpottunein mielin saatoin varata Costin Saunan ja Viitasen Janin tekemään levyä. Tiesin senkin, että bändi oli treenannut todella ahkerasti ja oli erinomaisessa iskussa.

Viitasen Jani ei miellä itseään tuottajaksi ja kun bändillä oli erittäin selkeä näkemys mitä tehdään, niin levyn tuottajaksi tuli skotlantilainen tuottajaguru Noah McGregory, jonka Toni oli tavannut Englannin reissuillaan. McGregory oli oikeasti bändin sisäpiirivitsi ja tarkoitti sitä, että yhtye itse tuotti levyn.

Studiossa innostuttiin kokeilemaan kaikenlaista, kun biisit oli treenattu todella perin pohjin, jäi viiden päivän budjetista rutkasti aikaa erilaisille kokeiluille. Muun muassa flangeria lisättiin rumpupelteihin mikä hämmästytti äänittäjää kovasti. Toinen Jania hämmästyttänyt seikka oli, kun kitarasooloja haluttiin tuplata. Jani väitti, ettei sooloja pysty soittamaan kahta kertaa peräkkäin täysin samalla lailla. Kyllä pystyi. Nauha miksattiin Lempäälässä MSL-Studiolla, jolloin äänitysten sekaan lisättiin ääniefektejä ja muun muassa pieni pätkä the Whon Live at Leedsiltä. Studiosessiosta bändi muistaa ihmetelleensä äänittäjän ruokavalio. Kauppaan lähtiessä Jani pyysi bändiä tuomaan kilon mustamakkaraa. Tonia, intohimoista vegaania, moinen hieman kummastutti.

Kannet teki J. Lehtinen ja tällä kertaa kahden värin käyttö onnistui erinomaisesti – toisin kuin muutamilla muilla tuon ajan julkaisuillamme. Sisäpussin kuvat otettiin treenikämpillä ja kuvauksesta vastasi Jarkko Jokelainen. Jarkkohan oli LSC:n kaveribändin God’s Lonely Menin rumpali ja tuli Lowdownien rumpaliksi vuonna 1993.

Levy ilmestyi 31.8.1992. Levyltä Sudy Fya päätyi Guitars That Go Buzzz…promokoelmalle ja Saksassa julkaistuille Finland Rules kokoelmalle. Kun levystä juttelin tätä juttua varten bändin kanssa, niin näkemys kokonaisuudesta oli ”Siitä voi olla edelleen ylpeä. Hyvin se on kestänyt aikaa.” Tuohon on helppo yhtyä.

Lsc studiossa.

Hiljaiset julkaisut osa 45 – Lowdown Shakin’ Chills: She-Devil / I Tried (7”; Hiljaiset Levyt HIKS-029) 1992

Lowdownin miehistön vaihdokset jatkuivat. Sitten kakkossinkun Jari Mäntylä oli jättänyt bändin ja tilalle oli tullut Ville ”Eppujen serkku” Syrjä. Lisäksi kokoonpano oli kasvatettu toisella kitaristilla, Toni Haimilla. Haimin tulo bändiin toi lisää biisin kirjoitusvoimaa. Tämä tulee näkyviin varsinkin pitkäsoitoilla, mutta jo tällä singlellä toinen biiseistä (She-Devil) on Haimin käsialaa ja toinen Kotilan. Alun perin ajatus muuten oli, että tarttuva I Tried olisi ollut A-puoli, mutta koska bändi innostui She-Devilin kokeellisuudesta vaihdettiin järjestys. She-Devil sisälsi mm. erinäisiä lyömäsoittimia ja huiluja. Yhtenä soittimena oli hiekkapaperista itsetehty shekere.

Single äänitettiin Lepakon studiossa, jonka nimi on unohtunut. Studio mainiosti itseään sillä että teknologian piti olla aivan viimeistä huutoa, mm. automatisoitu äänipöytä jossa liuút liikkuivat itsestään – tuota ei oltu vielä Tampereella nähty. Studio ei ollut kuitenkaan vain siunaus. Liian iso tila osoittautui ongelmalliseksi ja lopulta kaikki soittajat laitettiin omiin koppeihinsa soittamaan. Kuuntelu niihin ei ollut paras mahdollinen ja Ville seurasi rytmiä lähinnä Janskun pään heilunnasta. Pikku vaikeuksista huolimatta sessio oli railakas ja hauska, niin päivällä kuin yölläkin. Pankku muistelee, kuinka yöt menivät baareissa aamutunneille ja silloinen kuski-roudari-teknikko Peve Hämäläisen otti tavaksi huudahtaa ”pisaa ja paskaa” kun valomerkki koitti.

Singlen kaiversi Finnvoxissa Mika Jussila ja A-puolen matriisin tuli: “So you’re a private detective from San Francisco!” Jostain syystä B-puolelle ei tullut matriisikaiverrusta. Singlen kansissa siirryttiin tässä vaiheessa kopiopainosta kirjapainoon. Olin kyllästynyt itse leikkamaan ja taittelemaan kopiopainon kartonkiarkkeja. Paino-S lupasi tehdä singlejä varten stanssin, jolloin paitsi että päästiin parempaan jälkeen ja parempaan pahviin, niin pahvit olivat valmiiksi oikein leikattuja ja taitokset valmiina. Itse vielä liimasin ne, mutta homma vei nyt vain murto-osan ajasta mitä se oli edellisissä singleissä vienyt. Levy ilmestyi 10.1.1992.

Hiljaiset julkaisut osa 35 – Lowdown Shakin’ Chills: (I Don’t Wanna) Say Goodbye / Need You Now (7”; Hiljaiset Levyt HIKS-023) 1991

Sitten ensimmäisen singlen Lowdown-leirissä oli tapahtunut paljon. Koko bändi oli muuttanut Vammalasta Tampereelle ja asui kommuunissa Pispalassa. Hommassa oli se hyvä puoli, että nyt kaverit soittivat paljon, mutta niin myös valvoivat ja juhlivat. Rumpalikin yhtyeessä oli vaihtunut. Tuomo ”Luhtis” Luhtanen oli itse tullut siihen tulokseen, ettei hän ollut riittävän hyvä rumpali bändiin ja suositteli kavereille, että nämä ottaisivat uudeksi rumpaliksi Jan ”Jansku” Nylundin. Erittäin helppo miehistönvaihdos bändin mukaan.

Single äänitettiin Lempäälässä, studion nimi on unohtunut. Tuottajaksi singlelle tuli vanhemman polven Vammalalaisen punkbändin Tyhjien Patterien Esa Ijäs. Studiosessioiden erikoisuus oli, että Esa halusi jostain syystä, että virveli soitetaan erikseen, se tuotti pienetä ongelmaan, mutta Jansku kuitenkin hoiti homman kunnialla.

Molemmat kappaleet ovat Panu Kotilan käsialaa. Tosin God’s Lonely Menin Vesa Vahteran mukaan hän osallistui hiukan Say Goodbyen sävellykseen. Samassa sessiossa äänitettiin Kotilan ja Vahteran duo projektin Many Hatesin EP ja tämän takia Vahtera oli myös studiolla. Vesan mukaan hän ehdotti biisin kertosäkeeseen neljännen soinnun, mikä siihen sitten tulikin.

Kannet tein bändin toimittamista kuvista. Kansikuvassa on Panun silloinen tyttöystävä Virpi. Kuvan otti Jaana, jonka sukunimi on unohtunut. Takakannen kuvan otti Esa Ijäksen veli Ari. Kuva on otettu Pispalan Valtatien alikulkutunnelissa. Kannet painettiin tuttuun tapaan Tehokopioinnissa, mutta nyt käytettiin sinistä tehosteväriä kannessa bändin nimen kohdalla.

Singlet painettiin Finnvoxilla ja kaiverruksen teki Mika Jussilla. Matriisikaiverrukset singlestä tietenkin löytyvät. A-puolella on ”Home fucking is killing prostitution” ja B-puolella “Käytät sanaa kaunis minulle tuntemattomassa merkityksessä”. Single julkaistiin 22.2.1991.