Tällä kertaa bonustarina tulee Pasi Heikuralta, joka muistelee Alivaltiosihteeri-vinyylien matriisikaiverruksia

Jostain syystä minulle oli alusta saakka selvää, että haluan olla mukana kaikissa levynteon vaiheissa: opiskella äänittämistä, miksaamista ja tuottamista, jotta voin itse vaikuttaa musiikin lopputuotokseen mahdollisimman paljon. Kun sitten tuli eteen Alivaltiosihteerin ensimmäisen singlen kaiverrustilanne, ilmoitin luonnollisesti haluavani lähteä mukaan ”valvomaan” operaatiota.
Hommahan oli niin arkista kuin olla voi, ensin matkustaa aamuvarhaisella junalla Helsinkiin ja Ilmalaan, sitten suunnistaa MTV:n sivurakennuksen hiukan nuhjuisilla käytävillä ja lopulta kaivertajan tarkan säätämisen katselemista loisteputkien valossa.
Yhtiön kaivertajana toimi silloin Ari-Pekka ”AP” Kivinen, nuori jannu, joka teki hommia positiivisessa hengessä. Kun otin puheeksi matriisiin kaiverrettavat viestit, AP alkoi muistella menneitä ennen hänen aikojaan:
Remu Aaltonen oli nimittäin alalla kuuluisa siitä, että hänkin halusi levynteossa mukaan joka paikkaan, myös kaivertamistilaisuuteen. Niinpä kerran oli edessä Hurriganesin jonkin alkupään levyn kaiverrus, ja työvuorossa oli pajan hiukan seniorimpi vakava herra puku päällään.
Tilanteeseen saapui sitten rokkijätkä Remu, joka valvoi kaiverrusta tarkkana ja lopuksi vaati äänentoiston rautaista ammattilaista kaivertamaan matriisiin kaksi kuvaa: ”Levyn A-puolelle tulee ku**i ja B-puolelle pi**u”.
Kaivertamisen ammattilainen tuohtui pyynnöstä ja ilmoitti, ettei missään nimessä kaiverra moisia törkeyksiä mihinkään. Asiasta nousi pieni riita, jonka lopuksi Remu pyysi saada tavata firman johtajan. Johtaja saapui paikalle, asia selvitettiin hänelle ja riita ratkesi tietysti asiakkaan eduksi. Niinpä herra seniorikaivertaja otti kaivertimen kauniiseen käteensä ja piirsi ilmeisesti posket punoittaen matriisiin vaaditut sukuelinten symbolit.
Näin AP:tä myöhemmin vilaukselta Helsingin yöelämässä, ja hän oli siirtynyt CD-Linjaan esimiesasemaan. Vasta myöhemmin opin jostain, että kaverihan oli ollut myös Bogart-yhtyeen alkuperäinen rumpali! Siltä trenssitakkikaudelta, ei siltä pörröpääkaudelta. Hän soitti aikoinaan myös Pasi & Mysiinissä Ei oo fillarii -aikoihin. Ja kun hiljan pengoin ystävämme myöhempiä vaiheita, ”engineer Kivinen” löytyi huippujohtajien headhunttaushommista.
Näin monta uraa voi huolellinen kaivertaja luoda!
Ps. Kuva on vain kuvituskuva, ei liity tarinassa mainittuihin levyihin.


