Punk Lurex OK aloitti äänittämään Prolexia Headline studiolla Jani Viitasen johdolla perjantai 18.9.1998. Biisimateriaali on yhtä lukuun ottamatta bändin omaa. Päävastuu biiseistä oli tietenkin Tiinalla ja Riitalla, mutta myös Kukka oli ahkerasti mukana biisien teossa ja teki neljä sävellystä. Tuo ainoa laina levyllä on Buzzcocksin Ever Fallen in Love, joka Tiinan ja Riitan tekstissä sai nimen Neiti C. Alivaltiosihteerin Tampereelle biisistä oppineena lähdin heti äänitysten valmistuttua hakemaan käännöslupaa. Helpottava kirje tuli vasta maanantai 25.1.1999. Olin jo ehtinyt mietiskellä, että jos lupaa ei tule, että panenko silti biisin levylle, sillä versio on niin onnistunut, että sitä ei vain voi heittää menemän. Onneksi lupa tuli.
Biisimateriaalin kanssa yhtyeellä oli pientä pulaa studioon mennessä ja viimeisen kappaleet parsittiin kasaan juuri ennen äänitysten alkua. Siihen nähden hyvin ovat kappaleet aikaa kestäneet, sillä Kuulkaa, me huudetaan, Panssarit Kaatopaikalle ja Neiti C kuuluvat edelleen keikkasettiin.
Kannen valokuvat otti Päivi Näätänen ja kannet laittoi kasaan tuttuun tapaan Japa Mattila. Kansiin tuli ESEKin logo, sillä saimme muutaman tuhat markkaa tuotantotukea tätä levyä varten. Levyn kanteen tuli myös viivakoodi. Isoimmat kaupat – varsinkin Anttila – vaativat tuolloin, että myynti tulevissa levyissä piti olla viivakoodi. Jo muutamassa Hiljaisten levyssä oli koodi ollut, mutta se ei ollut oma, vaan Berglundin Joose oli ystävällisesti antanut omasta koodisarjastaan koodeja meille. Nyt kuitenkin tulin siihen tulokseen, että kannattaa investoida omaan koodisarjaan ja ostin EAN-Finlandilta 1000 koodin sarjan. Tulin sitten jatkamaan hyvän kierrättämistä ja annoin meidän sarjastamme koodeja muutamille muille pienlevymerkeille vuosien varrella.
Levyn julkkarikiertue tehtiin yhdessä TV Smithin kanssa. Keikat olivat: 14.4. Tampere, 15.4. Helsinki, 16.4. Turku ja 17.4. Vaasa. TV tuli bändin treenikselle Rautatienkadulle parina iltana treenaamaan ja yhteistyö näytti toimivan heti alkuunsa hienosti. Keikat menivät niin, että ensin oli Punk Lurexin setti, TV Smith soolosetti ja lopuksi kimpassa ainakin No time to be 21, Gary Gilmore’s Eyes ja One chord wonders. Myös Aamulehti noteerasi levynjulkaisun tekemällä sivun jutun bändistä otsikolla ”Punk-prolen ristiretki jatkuu” viikonloppuliite Allakkaan.
Lähetän yhden levyn Saksaan Teenage Rebel Recordsin Rudigerille, joka oli heti innoissaan julkaisemassa sitä Saksassa vinyylinä. Lisenssimaksu sovitaan taas niin, että Rudiger lähetää pari laatikko LP:itä minulle, näin saatiin Suomeenkin levyä vinyylinä, kun se meidän toimesta julkaistiin vain CD:nä. LP ilmestyi heinäkuussa.
Levyn lehdistötiedotteessa todetaan mm.: ”Punk Lurex OK ottaa kantaa jo kolmannen kerran, kun CD:t Veljet, Siskot! ja Hatut ja Myssyt saavat jatkoa ProleXista. Tyylillisesti ollaan edelleen kiinni maanläheisessä punkissa, jota väritetään esimerkiksi haitarilla. … Lyriikat panevat arvot jälleen järjestykseen, sekä globaalissa mittakaavassa (vaikkapa Uutiskuvia, joka muuten on nykyisen Kosovon tilanteen takia todella ajankohtainen), että äärimmäisen yksilökohtaisesti (Perhe). Toisaalta poimiipa yhtye tuokiokuvia omalta uraltaan (P.L.O) – rockelämää a la Punk Lurex OK. Levy tehtiin tutulla reseptillä ja tuottajaihmeen Jani Viitasen suojelevien silmien – ja korvien alla: ’Ei mikään muu bändi voi tehdä tätä juttua näin, mutta … kyllä tää toimii.’”
Levy sai taas erittäin hyvät arvio. Pertti Ojala kirjoitti siitä Soundiin 06/1999: ”Punk Lurex OK pysyy uskollisena ihanteilleen. Punkissa on yhä lupa ottaa kantaa ja bändin sointi saa sittenkin olla amatöörimäisen raikas. ProleXin ystävällisen ihmisläheisesti ärhentelevä trad-punk katselee ympäröivää maailmaa avoimin ja kriittisin silmin. Yhtyeen idealismi voisi tuntua jopa huvittavalta, ellei se olisi niin tärkeää ja arvokasta.
Kaikkien niiden, jotka ovat olleet kuulevinaan Ultra Bran biiseissä poliittisuutta kannattaa kääntyä aidon asian puoleen. Punk Lurex OK kysyy suoraan ”Mikseivät pääomat tule toimeen omillaan?” ja ”Mikseivät työläiset tule toimeen palkallaan?”. Kosovon tilanne tekee Uutiskuvia biisistä ajankohtaisen. Panssarit kaatopaikalle toivottaa koko ihmiskunnan vihdoin viimein tervemenneeksi siviiliin. ”Ei aseellista palvelusta isänmaalle antaa saa, kaikilla meistä kuitenkin ois tarjota jotain parempaa”.
Terveen itseironiansa Punk Lurex OK paljastaa viimeistään omaelämäkerrallisella P.L.O.lla. Kaiken kaikkiaan ProleX menee rauhaa, rakkautta ja ekoajattelua tukiessaan sujuvasti vastavirtaan. ”
Ox-Fanzine puolestaan kirjoitti Stefan Kornberger kynällä levystä lehden numeroon #36 näin: ”Kann sich jemand vorstellen, wie es sich anhören würde, wenn man die Lokalmatadore, Psychotic Youth und eine anständige Prise Folkgeschrammel in einem Topf kräftig verrührt und das ganze mit einer engelsgleichen Frauenstimme garniert, die gerne mal knapp daneben liegt? Nee? Macht nichts, kauf dir diese Platte, dann weisse wie das kommt. Das hat meiner Meinung nach nicht mehr viel mit Punk zu tun, musikalisch zumindest, ist aber dafür wunderschöne Popmusik, so wie Pop halt sein muss. Nicht zu süß und ausreichend abgedreht.”
Panssarit Kaatopaikalle ja Kuulkaa, me huudetaan julkaistiin samana vuonna myös Aseistakieltäytyjäliiton kokokelma CD:llä Jäähyväiset Aseille 2 – Farewell To Arms 2.