Koko Hiljaisten tarina sai alkunsa Hiljainen Kesä –fanzinesta, jota aloin tehdä vuoden 1985 alkupuolella. Lehteä saatiin jonkin verran jaeltu myyntiin myös oikeisiin kauppoihin, kuten kirjakahviloihin ja Akateemiseen Kirjakauppaan ja tässä yhteydessä tuli selväksi, että olisi paljon helpompi, jos meillä olisi jokin taho jonka voisi lähettää laskuja. Yhdistys tuntui kaikkein yksinkertaisemmalta ratkaisulta. Piti sitten selvittää kuinka yhdistys perustetaan ja mitä kiemuroita sen kirjanpidossa oli. Rumba lehteä kustansi tuolloin Perusta ry. joka oli Vihreitä lähellä oleva yhdistys. Miettiseltä kysyin ensin neuvoa, hän kehotti käymään pääkallopaikalla. Matkustin Hesaa ”opintomatkalle” Perustan vieraaksi ja Pekka Sauri ja joku toinen erittäin ystävällisesti ja käytännönläheisesti kertoivat kuinka yhdistys perustetaan ja kuinka asioita hoidetaan.
Eipä sitten muuta kuin yhdistys pystyyn. Sääntöjen mukaan se oli yleishyödyllinen ja aatteellinen yhdistys, joten alku vaiheessa emme olleet edes liikevaihtoverovelvollisia. Tämä tietysti teki asiat helpommiksi, kun ei tarvinnut liikevaihtoveroilmoitusta tehdä ja muutamat asiat halvemmaksikin. Kun homma hiukan kasvoi, ilmeni kuitenkin ongelmia. Kaupat eivät pitäneet alv 0% laskuista, sillä ne joutuivat lyömään hintaan täyden alvin, mutta eivät voineet vähetään oston alveja. Näin ollen kun ensimmäiset levyt oli julkaistu, niin yhdistykselle haettiin liikevaihtoveronumero. Itse asiassa tuo jopa helpotti meidän taloutta. Kun yhdistyksellä (ja myöhemmin yrityksellä) ei ollut palkkakuluja ja kaikki rahat käytettiin uusiin julkaisuihin, niin saimme haettua liikevaihtoveropalautuksia.
Muutamassa vuodessa julkaisutahti kiihtyi ja summat kasvoivat. Alkoi hiukan hirvittää, että jos käy kehnosti niin joutuuko itse kuseen ja toisaalta oli selvää sekin, että taloutta pitäisi saada katsomaan joku joka siitä jotain ymmärtäisi. Ratkaisin asian, niin, että kun Tampereen Yliopistossa oli taloustieteiden tiedekuntakunta, niin ajattelin, että kyllä siellä varmaan on myös rokista kiinnostuneita. Tein ilmoituksen Boomin ilmoitustaululle, jossa levy-yhtiö haki talousosaajaa, huimia seikkailuja ja hyvää menoa luvattiin, rahaa ei niinkään. Ilmoitukseen vastasi tasan yksi henkilö. Mutta enempää ei tarvitakaan, kun henkilö on juuri se oikea. Rainer ”Raikka” Vallius astui tämän levy kohdalla mukaan Hiljaisten Levyjen seikkailuihin ja on mukana edelleen. Taas kerran alkoi yksi mahtava ja elämän kestänyt ystävyyssuhde alkoi Hiljaisten Levyjen ansiosta.
Raikan kanssa ideoitiin sitten Kustannusosakeyhtiö Hiljainen Oy:n perustaminen. Osakepääomaa piti saada, joten aloin kysellä kavereilta, kuka olisi innostunut tulemaan mukaan. Yksi osake maksoi 100 markkaa ja minimi merkintämäärä oli viisi osaketta. Jonkinlaiseksi yllätykseksi kiinnostusta oli. Mukaan tuli mm. koko Alivaltiosihteerin miehistö, Jokelaisen Jarkko, Miettinen ja jopa Epe useamman muun ohella. Kun itse merkitsin hiukan enemmän (80 kappaletta) osakkeita. Lopulta kasassa oli 240 merkittyä osaketta eli 24.000 markkaa rahaa yhtiön alkupääomaksi. Kun mitään tiloja tai muita kiinteitä kuluja ei ollut, niin tuo riitti aika pitkään levyjen tekemiseen, vaikka niistä osa tappiota tuottikin. Yhtiön perustamiskokous pidettiin Tampereella 15. heinäkuuta 1990.
Joskus 2000 tietämissä, kun pienentynyt levymyynti ja liian suuret suunnitelmat koettelivat Hiljasten Levyjen taloutta, niin järjestettiin osakeanti. Osa vanhoista osakkaista merkitsi lisää uusia osakkeita ja mukaan saatiin myös ”sijoittajia”. Tällöin osakkeiden kokonaismäärä nousi 505 ja minun osuuteni noin puoleen yhtiön omistuksesta. Tämän jälkeen on talous saatu pidettyä suht aisoissa, kiitos Raikan. Palkkoja, palkkioita tai muutakaan ei ole edelleenkään kenellekään maksettu, mutta myyntiä on tullut sen verran, että uusia levyjä on voitu tehdä. Sen verran tuo 2000 tapahtumat opettivat, että muutamalle erittäin mielenkiintoiselle, mutta marginaalisille jutulle olen sanonut ei, kun olen arvellut niiden tuottavan liian paljon tappiota – tällaista harkintaa ei 1990-luvulla vielä harrastettu.