Hiljaiset julkaisut osa 38 – Jalla Jalla: Minnesota Plates / Redneck’s Lullaby (7”; Hiljaiset Levyt HIKS-026) 1991

Eka LP oli mennyt hyvin läpi ja hienoja arvioita oli tullut paljon maailmalta. Tämä single tehtiin siihen väliin, muistuttamaan bändin olemassa olosta, kun kakkosalbumia varten ei vielä ollut riittävästi materiaalia olemassa. Jos edellinen single Love Charging Battery yllätti minut ”vientivalmiudellaan”, niin tämä ylitti senkin. Kun sain singlen käsiini, niin olin aivan täpinöissäni – tällä valloitetaan maailma – ja kyllä sitä aika pitkälle mentiinkin. Lähettelin singleä melkoisesti pienlehtiin maailmalle ja tästä singlestä alkoi keskustelu, jolla NKVD Records USA:ssa julkaisi aikanaan kaksi Jallojen ekaa LP:tä yhtenä CD:nä.

Tico Tico studio oli havaittu erittäin toimivaksi ratkaisuksi Jalloille ekan LP:n yhteydessä. Yhteisyöhön olivat kaikki tyytyväisiä, minä, Jallat ja Ticon Ahti, joten single päätettiin tehdä samassa paikassa. Minnesota Plates oli Hiltusen Joukon sävellys ja sanat siihen teki Lapin Kullista ja Karu Sellistä tuttu Jari Pulsa. Studiovaiheessa Pöyhtärin Harri teki laulun suhteen vielä sovituksellisia ratkaisuja, jotka toimivat erinomaisesti.

Kansissa päädyttiin tällä kertaa valokuvaan. Valokuvassa kaverit ovat treenikämppänsä edessä, joka on vanha saunarakennus. Ihan aina sinne ei päässyt treenaamaan, sillä välillä paikan omistaja keitteli siellä pontikkaa ja silloin yhtyeeltä oli pääsy kielletty treenikämpälleen. Tuon saunapihamailla pidettiin usein legendaarisia Down By The Kemijoki –juhlintoja ja sadan metriin päässä on Joukon ja Pepen rakentama hyppyrimäki, jonne bändi vei talvella Rovaniemellä vierailleita bändejä. Vain muutamat uskalsivat mäestä hypätä, näitä olivat ainakin Eläkeläiset ja Fucking World. Kannen kuvassa Joukolla on banjo. Sitä ei soiteta levyllä, mutta näihin aikoihin Jallat alkoivat tehdä myös akustisia keikkoja ja näitä varten hankittiin banjo ja ukulele. Liitteen teki tuttuun tapaan Jukka Tarkiainen ja siihen tuli tekstit ja Jukan hienoja piirroksia.

Levyt tehtiin tuttuun tapaan Finnvoxilla. A-puolen matriisikaiverukksella ”Jalla Jalla goes aboard”, viitattiin paitsi biisin nimeen, niin myös siihen että uskoin tällä sinkulla bändin pääsevän maailmalle. B-puolen ”Sleep my country” viittaa paitsi biisin tyylilajiin, niin siihen kuinka pysähtyneessä tilassa Suomi tuolloin mielestäni oli.

Levy ilmestyi 17.5.1991 ja se todella avasi ovia maailmaan, kuten tuli jo todettua. Rakkain omakohtainen muisto biisiin on, kun Jalla Jalla esiintyi Berlin Independence Day musiikkimessuilla pienessä, mutta aivan täyteen ahdetussa klubissa. Paikalle oli saatu vieläpä useampi niistä henkilöistä joita haluttiin. Jallat olivat älyttömän hyvässä vedossa ja laulusolisti Harri aivan vallaton. En voinut muuta kuin myhäillä takaseinään nojaten. Kun sitten Minnesota Platesin kitaraintro pörähti käyntiin, bändi polkaisi täyden vauhdin päälle ja homma upposi yleisöön kuin veitsi voihin, niin kasvoin kymmenen senttiä ja ylpeyttä tuntien ajattelin ”Minun pojat.”

Hiljaisille tutusta tavasta, että single biisejä ei albumeille laiteta, hiukan tingittiin tämän kohdalla. Kun Jallojen toista albumia Crumeluria tehtiin, niin LP:lle ei sinkkubiisejä tullut, mutta CD:lle, joka oli hintavampi, laitettiin single bonukseksi ”hyvittämään kovaa hintaa”.

Minnesota Plates tuli myös meidän ja Stupidojen yhteiselle vientipromokasetille Twin Peeks & Silent Moments, sekä Reindeer Rock ’93 kokoelmalle.

Vastaa