Syksyllä 1987 oltiin päästy siihen pisteeseen, että oli aika julkaista ensimmäinen pitkäsoitto. Bändi oli tietysti Alivaltiosihteeri, jolta oltiin jo pari singleä julkaistu ja joka oli saanut mediassa suopean vastaanoton. Syksy oli siinäkin mielessä hyvää aikaa, että olin nostanut opintolainan ja jemmannut siitä rahat levyä varten. Ajatus oli, että pankkilainaa levyä varten ei kuitenkaan saisi ja saisihan opintolainani sitten pikku hiljaa takaisin kun levyä myytäisiin.
Biisivalintoja kun levylle mietittiin, niin linjaukseni oli kunnon punk asenteella, että single biisejä ei sitten levylle laitettaisi. Sitä en muista miksi tästä periaatteessa luovuttiin Pikku-Ukkojen kohdalla, sillä se oli ollut Brassailen Poikaystävilläni B-puolella – siitäkin toki äänitettiin levylle uusi versio. Levyn mitta jäi selvästi alle puolentunnin, vaikka biisejä oli yhdeksän, joten päädyimme kutsumaan levyä mini-LP:ksi ja sitä myytiin hiukan LP:tä halvemmalla hinnalla. Biisejä bändillä olisi ollut lisääkin, mutta todennäköisesti tuohon mittaan päädyttiin studioajan säästämiseksi. Kappaleet olivat yhtyeen omia (sävellykset Pasi Heikura ja tekstit etupäässä Simo Frangén) lukuun ottamatta Koti Paikka Planeetta biisiä, joka oli käännös The B-52’s Planet Claire biisistä. Nyt kun oli kyse pitkäsoitosta ja isommista rahoista niin päätettiin hakea ihan virallinen käännöslupa. B-52’sin edustaja pohjoismaissa oli Sweden Music AB, josta lupa irtosi, kun lähetimme sinne suomalaisen tekstin suoran käännöksen myös englanniksi. Mitään teostokorvauksia emme tietenkään kappaleesta saaneet.
Äänitykset tehtiin tuttuun tapaan Sound Consulting Studiossa ja äänittäjänä ja tuottajana toimi Tommy Höflinger. Itse asiassa neljä biiseistä oli äänitetty jo keväällä samassa sessiossa kuin edellinen single, mutta nekin miksattiin nyt uusiksi. Kun biisit oli saatu purkkiin, niin yhtyettä pyydettiin Liisa Akimofin toimesta TV1:n Studio Studio ohjelmaan. Ohjelma tehtiin ja se tuli ulos lokakuussa, joten siihen käytettiin Tahdon antaa teille rahaa biisiä, vaikka albumi ilmestyi vasta marraskuussa. Ohjelmaan tehtiin biisistä Toivotaan Toivotaan –ohjelman tyyppinen parodia Lahjotaan Lahjotaan ja siinä oli oikea viittomakielinen tulkkaus.
Se ymmärrettiin, että LP:tä ei pystysi myymään kädestä käteen kuten singleä. Jakelusopimus oli siis saatava. Suurta Kurpitsaa, jonka Pauli Kallio tunnettiin, lähellä oleva Pygmi oli ehtinyt julkaista Noitalinna Huraa!:n Hulalalaa LP juuri aikaisemmin, joten sieltäpäin kysyttiin mitenkä jakelu kannattaisi hoitaa. Kertoivat, että heillä oli jakelu PEC:issä (Suomen suurin musiikkitukku tuolloin) Euroksen kautta. Soitin sitten Euroksen Väänäselle, joka sanoi, että tuletko huomenna käymään Stadissa yhden hotellin neuvotteluhuoneessa, että hänellä on siellä silloin levykauppiaita varten myyntinäyttely, niin sovitaan siellä asiat. Menin sitten Helsinkiin ja hotelliin, jonka neuvotteluhuoneessa oli muutama levyhylly, termospullo ja Väänänen – koko sinä aikana minkä siellä olin (2 tuntia) ei paikalla käynyt yhtään kauppiasta. Siinä sitten sovittiin, että Euros jakelee levyt ja ottaa 30 % välistä. Niin rehellinen mies Väänänen oli, että sanoi prosentin olevan korkea, mutta sanoi, että kun teillä ei vielä ole mitään ulkona niin tuskin muualta jakelua saatte, joten mikäs siinä. Sitten Väänänen sanoi, että hän voi saman tien ottaa levyn ennakkomainontaan ja alkaa keräämään kauppiailta ennakotilauksia levystä tässä myyntinäyttelyssään (siis jossa ketään ei käynyt). Tätä varten hän tarvitsi bändin nimen, levyn nimen ja koodin. Koodia ei oltu vielä tuossa vaiheessa mietitty, joten se piti äkkiä improvisoida. Alun halusin pitää samana HIK (HIljainen Kulttuuriyhdistys). HIKL (L niin kuin LP) ei tuntunut hauskalta, joten hädissäni päädyin ratkaisuun HIKI, jossa I ei tule yhtään mistään. Myöhemmin olen miettinyt, että jotain muuta olisi pitänyt keksiä.
Singlen kansissa oli ollut yksi kuva, mutta kun albumilla on useita biisejä, niin päädyttiin, että singlejen kansitaidetta jatkettaisiin, mutta kanteen käytettäisiin montaa kuvaa. Takakanne ”Tuttu kaverien keskuudessa” oli väännös tuohon aikaan paljon mainoksissa käytetystä lauseesta ”Tuttu televistiosta”. Yksi lisävärikin päätettiin käyttää. Kannet painettiin Tampereella Painomainos nimisessä firmassa. Kun kävin arkkeja tilaamassa ja mietiskelin ääneen, että kuinka saisin ne käsin leikattu ja taiteltua sopivan kokoisiksi, niin firmasta kerrottiin, että he voivat leikata ja stanssata arkit sopiviksi. Stanssaus tarkoitti, että pahvissa oli koholla oleva taitoskohta josta se taittui helposti. Kansien käsin liimaaminen muuttui nyt paljon helpommaksi.
Levy kaiverrettiin MTV:llä ja matriisikaiveruksikksi tulivat A-puolelle väännös Kekkonen lainaus ”Onko maallamme varaa vaurastua” ja B-puolelle ”Hyvää loppuelämää!” Levyt prässäätiin Riihimäen äänituotannossa ja ne tulivat pelkissä suojapusseissa Tampereelle, missä liimailin kannet ja pujotin levyt ja Kansakunnan Selkärangat niihin. Niin, Kansakunnan Selkärankakin tietenkin tehtiin ja kun albumin koko antoi mahdollisuuden, niin lehdestä tehtiin A5 kokoinen, kun singleissä lehdykän koko oli aina A6.
Eduskuntatalo on ensimmäinen Hiljaisten Levyjen julkaisu, jossa on nalle logo. Logo syntyi niin, että olin pienlehtihommeleiden myötä tutustunut Nalle Virolaiseen. Nalle julkaisi tuolloin Nalleposti nimistä pienlehteä. Myöhemmin kustansimme Nalle kirjoja pari kappaletta ja mies tuli tunnetuksi taiteistaan, tatuoinneistaan ja lävistyksistään (aikana jolloin näitä ei juuri muilla ollut) sekä performanssi esityksistä. Nalle oli erittäin lahjakas piirtäjä jo tuolloin, joten pyysin häneltä logoa Hiljaisille Levyille. Nalle kysyi, että mitä olin ajatellut – no enhän minä tietenkään ollut ajatellut mitään, joten sanoin että saat vapaat kädet. Koska Nalle tuolloin piirsi etupäässä nalleja, niin nalle tuli logoonkin, sillä on kädessään äänilevy ja sormi suun edessä hyssyttelemässä. Ihan hetken ajattelin, että onko tämä nyt levy-yhtiön logon näköinen, mutta kun kuva oli niin sympaattinen, niin totesin, että kyllä se on. Niin paljon olen logoon tykästynyt, etten ole missään vaiheessa edes ajatellut sitä vaihtaa ja onpa logo ollut olkapäässä tatuoitunakin jo kohta 30 vuotta.
Levynjulkkari keikka pidettiin 3.11.1987 Tamperella Rock Cabaretissa. Keikalla esiintyi Alivatiosihteerin lisäksi Kauko Röyhkä.
Eduskuntatalo LP:tlä kappale Mies Leikkii Legoilla pääytyi Stigman levy-yhtiön vuonna 1989 julkaisemalle Maanalainen Vuosikerta levylle.
Lisäinfoa:
Levyn mukana tuleva Kansakunnan Selkäranka löytyy kaikki Kansakunnan Selkärangat sisältävästä PDF-tiedostosta.
Biisien sanat löytyvät Alivaltiosihteerin lyriikat sivuilta.
