Maaseudun Tulevaisuuden Agrikulturen kautta, kun yhteistyö myös levypuolella alkoi Pekka Suomäen kanssa, niin Ulo-Pekkahan innostui yhteistyöstä – ja niin kyllä minäkin. Pekka tarjosi lisää HC bändejä Hiljaisille, mutta toisaalta jo alusta asti oli ajatus toimia oikean levy-yhtiön tavoin ja jatkaa samojen bändin kanssa pidempään, joten yhtyemäärä ei voinut tolkuttomasta kasvattaa. Toisaalta vaikka HC-punkistakin pidin, niin se ei ollut ihan ominta juttuani, enemmän olin tietysti jo punkin aloitusvuoteni takia 77-koulukuntaa ja kitararock muuten oli lähellä sydäntäni. Pekan toimittama materiaali oli kuitenkin erittäin vakuuttavaa ja niinpä sovimme, että Pekka kokoaa niistä kokoelma-EP:n jonka Hiljaiset julkaisee. Levyn nimeksi sovittiin 10 Vuotta Myöhemmin. Nimi viittaa paitsi siihen, että punkin Suomeen tulosta oli kulunut tuo kymmen vuotta, niin se on myös hatunnosto loistavalle 3 Vuotta Myöhemmin kokoelma-LP:lle, jonka Johanna julkaisi vuonna 1980.
Osa nauhoista Pekalla oli jo valmiina, kun hän on julkaissut Ulo-kasetteja ja niitä varten bändit olivat lähettänet hänelle demoja. Muutama bändi, kun kuuli kokoelmalle pääsystä, halusi äänittää biisinsä uudestaan. Minä puolestaan halusin, että Maaseudun Tulevaisuuskin tulee mukaan, niin Hiljaisten Levyjen osuuskin tulee paremmin esille. Pekka poimi erinomaisesti bändeistä sekä vanhoja tekijöitä, kuten Maho Neitsyt, ja aivan uusia tulokkaita. 10 vuotta myöhemmin on ensimmäinen levy, jolla CMX esiintyy. Muut Pekan valinnat olivat Euthanasia, Dorian Gray, Kumikristus ja Valtiokolhoosi. Punk hengen mukaisesti Maaseudun Tulevaisuudelta haluttiin levylle ennen julkaisematonta materiaalia ja päädyttiin demolla olleeseen versioon Kotlannin Nummilla biisistä.
Tuon version kanssa sitten kävikin ihan kummallisesti. Kun koelevyt tulivat, emme huomanneet mitään ihmeellistä. Kuunneltiin niitä ja todettiin että onpa versio lähellä Agrikulturen versiota, mutta että kokoelmalla on kyllä roheammat soundit. Levyt tulivat, haastattelut tehtiin, bändi kehui demoversiot ja kaikki oli hyvin. Noin vuoden päästä Finnvox palautti masterit, paketissa oli kirje, jossa kerrottiin, että 10 vuotta masterista leikattiin pois MT:n biisi ja korvattiin EP:n versiolla (oli liimattu siihen kokoelma masterin tilalle). Näin siksi koska: ”Teillä nauhojen kopiointi oli varmaan mennyt jo pieleen, kun kokoelmalle tuleva nauha kuulosti niin suttuiselta.” Meni vuosia ennekuin uskalsin tunnustaa muille, että se on sama versio biisistä näillä levyillä. Erittäin hyvää tarkoittavana Finnvox oli saanut aikaan sen, ettei demoversiota koskaan julkaistukaan, vaikka niin monessa paikassa oli väitetty.
Kannet ja levyn mukana tulevan lehtisen teki nekin Pekka. Pekka oli hionut Ulo-lehden ulkoasun ihan fanzineiden huippuun ja sama jälki jatkui nyt kansien ja ennen kaikkea lehtisen kanssa. Kannen kuva oli Saarisen Matin jollain keikalla ottama. Kannen henkilöistä miespuoleinen ilmoittautui minulle joskus myöhemmin, että minä olen se kaveri siinä kannessa, mutta enpä nyt muista kuka hän oli.
Levyn etiketeissä käytettiin samaa pohjaa kuin aiemmissakin levyissä. Kierrosnopeus oli 33 rpm, jotta saatiin mahdollisimman paljon bändejä mukaan. A-puolelle tulivat kaikki alle kahden minuutin biisit ja B-puolelle ne jotka menivät juuri ja juuri tuon kahden minuutin yli – HC oli tuohon aikaan lyhyt ja tiukka tyylilaji. Matriisikaiverrukset saatiin taas mukaan. A-puolella lukee ”Pultti muuttuu mutteriksi”. Tämä oli viittaus Maho Neitsyt yhtyeen Pexin vuonna 1982 julkaisemaan klassiseen HC-kokoelman levyyn Pultti EP:hen. B-puolelle tuli ”Räimettä ja melua”, kun ei mitään fiksumpaakaan keksitty. Levy oli arvostelu menestys pienlehdissä niin Suomessa kuin maailmalla, mutta ymmärrettävästi ohitettiin isommassa musiikkimediassa.
